Niin lähellä taas...

Juhannuskisat takana. Aika tuttu fiilis tuli taas, ihan kuin oltais joskus ennenkin koettu vastaavaa?! Kaksi kisaa, tuloksena hyl ja yllätys yllätys, vitonen! Kovasti sitä taas koitan olla tyytyväinen silti :P

Ekan radan aikana tuli vettä kuin esterin perseestä, mutta eipä se ainakaan mun menoa haitannut. Sain Linsurin Annelta nappikset lainaan, joten olo oli huomattavasti turvallisempi kuin lenkkareilla. Faro sen sijaan liukasteli kurveissa, kiljahteli oikein. Siitä tietää, että sutii tyhjää. Joka tapauksessa, rata oli sopivan haastava, tosin valsseja kummallisempaa ei tarvinnut oikeastaan tehdä. Yhdessä kohtaa jätin kiireessä valssin tekemättä, mutta onneksi takaaleikkaus onnistui hyvin. Kohtaloksi koitui puomi, jonka alta meni putki. Toinen pää ei ollut erityisen lähellä ylösmenoa, mutta puomia edeltävän hypyn Faro hyppäsi ilmeisesti hieman vinoon, jolloin linja oli suoraan sinne putkeen. Mulle ei tullut mieleenkään, että se menis putkeen. En siis hoksannut käskyttää puomille normaalia tehokkaammin, joten sinnehän se sujahti...Todella tyylikäs hylly, ei moittimista. Kontaktit menivät hyvin, samoin kepit. Muutenkin mallikas suoritus, joten tämä ottaa kyllä päähän. Mutta turha sitä on murehtia kun on jo paskat housuissa.

Toinen rata oli mielestäni vaikeampi, mutta myös kiva. Tosin suht alussa oli kohta, jota etukäteen jännäsinkin: A:lta suora, mutta vino linja hyppy-hyppy-putki (vino nimenomaan ohjaajasta poispäin), putkeen mentiin sinne ei-ohjaajan-puolelle, kun taas putken jälkeen jatkettiin juurikin ohjaajan puolelle. Puolenvaihto ei kuitenkaan ollut sekään fiksua. Faro onneksi tuli A:n ihan hyvin, enkä jäänyt pahasti jälkeen. Oli kuitenkin toooodella lähellä, ettei mennyt sinne väärään päähän. Luulin jo, että se olis tuomittu kielloksi. Muuten rata meno ohjauksellisesti hyvin, ja siihen olen tyytyväinen. Kaivelemaan jäivät

a) lähtö: Faro nosti taas perseensä ja otti jopa askeleita! Pelästyin, että oli jo koskenut lähtölinjaan, enkä uskaltanut istuttaa uudestaan. Tuskin näin kävi, mutta jotenkin pasmat menivät niin sekaisin, että sit vaan lähdettiin. Vitutti, koska treeneissä on tiukat lähtöharjoitukset tuottaneet tulosta ja Faro on pysynyt lähdöissä entiseen malliin. Jatketaan siis tiukkaa linjaa...

Ja se b) Kontaktit. Keinu meni mallikkaasti, mutta ainakin tuloslapun mukaan A:lta olisi tullut virhe. En kyllä itse sellaista huomannut, mutta ilmeisesti ne eivät ainakaan kovin selvästi hyvät olleet, jos jompi kumpi on tuomittu virheeksi. Myös puomin kontaktit olivat vähän huolimattomat, etenkin ylösmeno. Alhaalle kyllä tuli maahan asti, mutta jatkoi matkaansa omia aikojaan.

Tästä toisesta radasta jäi paskempi maku suuhun, mutta olihan siinä hyvätkin hetkensä. Nollia tuli tasan yksi kappale, joten sijoituttiin kolmansiksi. Sentään vähän lohdutusta, vaikka onkin vähän karua olla tuon kokoluokan kisoissa vitosella palkintopallilla.

Onneksi ennen seuraavia kisoja on luvassa epikset, siellä taas tiukat kontakti- ja lähtötreenit. Raumalle mennään heinäkuun loppupuolella. Muualle en vielä viitsinyt ilmota. Ai niin, ja päätin lopettaa stressaamisen ja starttimäärien laskemisen. Jospa sais vähän rennomman fiiliksen ja tulostakin alkais tulla. Musta tuntuu, että yks onnistuminen auttaa saamaan palikat napsahtamaan kohdilleen.

TSAU-treenejä taas

Eilen ohjelmassa oli joku kolmosluokan rata (tai niin käsitin et ihan oikea kisarata). Tosi mukava rata, sopivasti kaikkea venkulointia muttei kuitenkaan liian vaikea meillekään. Ongelmia esiintyi alun takaakierrossa, rima tuli alas useamman kerran. Toinen vastaava paikka oli keppien jälkeen puolivälissä, selvästi meidän pitäis harjoitella tällaisia enemmän. Muuten meni oikeastaan aika hienosti. Kontaktitkin oli jees, tosin puomin ylösmenolla pysähtyminen oli monella kertaa melko minimaalista, mutta askeleet osuivat hienosti kontaktipinnalle alhaalle asti. Päästiin koko rata läpi vitostuloksella :) Se alun rima tipahti sillä kertaa, kun alusta loppuun otettiin. Siitä huolimatta tosi hyvä fiilis jäi, kyl me osataan hankalampiakin ratoja sujuvasti mennä :)

Huomenna yritän jaksaa epiksiin Mynämäelle, Merefestit meneillään ja tarkoitus on käydä. Katotaan mikä on jaksaminen huomenna, ja miten rajusti tulee vettäkin.

Epikset ja TSAU-treenit

Oon ihan unohtanut päivitellä viime viikkoisia juttuja. Torstaina käytiin Laitilassa epiksissä, ohjelmassa ykkösluokan ja avoimen luokan radat. Ykkösluokan rata oli tosi kiva, muutama ei-niin-simppeli kohta, sellainen ei ihan helpoin näkemäni ykkösluokan rata tasoltaan. Kamalalla kiireellä ehdin tutustumaan, tultiin vähän myöhässä ja meinasin jo ettei ehditä tähän ollenkaan mukaan. Ajattelinkin, että vedetään nyt lämmittelyksi ja tarkemmin sit se avoimen rata. Mutta kuinka ollakaan, tämä rata menikin ihan nappiin ja taidettiin tehdä ainut nollatulos. Jotenkin laiskan tuntuista menoa kyllä omalta osaltani, mutta silti sujuvaa ja moni sanoi sen myös näyttäneen siltä. Kontaktitkin meni tarkasti, kepit ok eikä rimoja kolissut. Palkinnoksi saatiin lahjakortti yhteen episstarttiin, joten kai me sit käydään ens kerrallakin :P

Avoimen luokan rata ei ollut oikeastaan yhtään vaikeampi, vaikka monen huomasin siinä tiettyjä kohtia kauhistelevan. Eivät ne yhtään vaikeita olleet, kun vaan ohjaa oikein :P Ainoastaan lopussa oli sellainen kohta, jonka jo etukäteen ajattelin menevän pipariksi. Se tosin johtui siitä, että mielestäni siihen ei Faron kokoinen ja rakenteinen koira pysty vääntymään oikein. Putken ulostulopään vieressä oli kepit siten, että putkesta piti oikeastaan ottaa vähän "taaksepäin" päästäkseen kepeille, ja tämä väli oli todella onnettoman lyhyt. Pysäytin koiran käytännössä kokonaan ja heitin sinne taaksepäin, mutta siltikin se oli tosi ahdas eikä Faro oikein meinannut päästä alkuun. No, jo aiemmin oli tullut pari kertaa kontaktien roiskaisu, joten otettiin koko rata niiden harjoittelun kannalta. Keinultakin karkas, melkein tuli ilmakeinu, joten otin sen kokonaan uusiksi. A:lla tuli kyllä alas asti mutta lähti ilman lupaa. Puomi mentiin kahteen kertaan, ekalla kertaa meni vähän hutiloimiseksi ja toisella kertaa sit jo niin rajusti, että otin sekin uusiksi. Tällä kertaa olikin sit jo niin varovainen, että himmas jo ennen kontaktipintaa :P Kontaktien välit olivat sujuvia, ja ohjauksessa ei sinänsä ollut moitittavaa. Tällä viikolla on taas epikset Mynämäellä, sinne mennään ihan vaan kontakteja harjoittelemaan.

Perjantaina Heidin treeneissä oli haastavahko rata, jota oli valmennusryhmän treeneissä menty edellisenä päivänä. Tosi mukava ja sopivan vaikea. Muuten meni varsin hyvin, mutta mä annoin kyllä turhan helposti Farolle anteeksi pari keinulta karkaamista. Miks mä sit päästin sen tulemaan ja vielä palkkasin? No hitto kun en tiedä :D Pitää kyllä nyt iskostaa päähäni se, ettei lelu vahingossakaan lennä näistä sinne päin -suorituksista. Lähdössä otin muutamaan kertaan paikallapysymisharjoituksia, Farohan on nyt pariin kertaan nostanut perseensä ennen lupaa. Kerran yritti nytkin, mutta seuraavilla kerroilla ok. Tämä on sit toinen asia, mihin kiinnitetään tiukasti huomiota nyt.

Sunnuntaina käytiin beaglepäivillä, paljon oli piikeleitä mukana ja isukin pentukin kasvanut paljon :) Vaikka Farokin käyttäytyy välillä vähän turhan riehakkaasti tällaisissa "massatapahtumissa", täytyy silti olla ylpeä siitä. Sen verran karua käytöstä näkyi mettäkoirilla. Faro kävi myös kolmeen otteeseen uimassa, oli tosi hyvä hiekkaranta siihen tarkoitukseen. Nakinsyöntikisassa beaglet olivat kovempia, vaikkei Faronkaan aika ihan huono ollut ;) Se onkin aina ollut hyvä syömään, muttei ahmatti.