torstai 6. joulukuuta 2012

Kuvia

Pikaisesti vain pieni Figon lärvipäivitys. Pia sihtaili kakaraa tänään pikkasen, ei vaan ollut ihan olosuhteet kunnossa (sääolosuhteet, ihmisten kunto) ja kroppakuvat jäivät suunniteltua heikommiksi. Koitetaan vielä lähiaikoina uudelleen. Tässä nyt kuitenkin muutama.

Onko kuonossa kuuraa vai onko raukka harmaantunut? :o



Viikonloppuna sit kisaillaan. Ehdin saada flunssankin (vaihteeks) sopivasti, mutta onneksi se vaikuttais tällä kertaa olevan kevyempi kuin aiemmat syksyn aikana podetut.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Jää rikottu!

Päätin eilen tyhjentää pääni totaalisesti (en kuitenkaan tarkoita räkäkänniä, ihan vaan kuvainnollisesti) ja lähteä kisaradoille ajattelematta yhtään mitään. Liian monta rataa olen sössinyt "meneepäs hyvin!" -ajattelulla kesken radan. Tavoitteena oli siis tänään vain tehdä rataa, eikä miettiä yhtään mitään. Se ilmeisesti auttoi, Figon kisakirja sai ekat merkintänsä, ei vain yhtä vaan kaksi! Kolmaskaan ei kaukana ollut.

Eka agirata oli kyllä vähän sähläämistä, lähinnä keinulla. Ensin Figo jostain syystä hiippaili sinne (käskytinköhän liian rajusti odottamaan :P), ja keinun laskeuduttua hilpaisi siltä heti. Onneksi jäi kuitenkin odottamaan, niin ei mennyt seuraava hyppy kielloksi. Varsinaisesti ei virhettä tullut, mutta vähän ruma pyörähdys kumminkin. Muuten rata oli kelvollinen. Kepeille meno oli vaikea, koiraa piti saattaa edeltäville hypyille aika pitkälle, ja keppejä ennen olisi pitänyt ehtiä vähän vekkaamaan. Ainakin Figoa, jolla kepeille menot ovat vielä vähän hankalia, eikä osaa kovin hankalista paikoista sinne itse hakeutua. Tämä onnistui hyvin, mistä olen ylpeä :) Vaikka ei ihan nappirata ollut, niin olen tosi tyytyväinen että "vihdoinkin" se nolla saatiin. Ikään kuin rentoutti hommaa paljon. Ollaan tehty niin monta hyvää kisarataa, joilla on kuitenkin joku pieni asia mennyt pieleen, eikä ole ollut hyvää tuuriakaan niissä kohtaa :P

Toinen agirata oli parempi kuin eka. A:ta edeltävä hyppy oli vähän ruma, kun varmistelin kamalasti. Näin tuon kierrättämisen kuitenkin parhaana vaihtoehtona, mutta siinä vaarana oli, että koira hyppää hypyn takaisinpäin, kuten moni tekikin. Keinu oli nyt hyvä. En olisi arvannut, että Figo lähtee pimeälle putkelle, mutta sinne vaan sujahti :) Olisi vaan pitänyt olla huolellisempi keinulta lähtemisen kanssa. Muuten oikein hyvä rata. Kontaktit olivat ekaa keinua lukuun ottamatta tänään(kin) kohdallaan.

Hyppäri oli mukava rata sekin, etukäteen pelkäsin hyppysuoraa ja pussin jälkeistä rengasta. Renkaalla ei ollut ongelmaa, ja hyppysuoralla päätin vain juosta niin kovaa kuin ikinä pääsen... Jälkikäteen hämmästelen, miten kovaa pääsinkin :D Hetkittäin tunsin itseni urheilijaksi. Loppupätkälle mietin valssia, mutta aiemmista koirakoista huomasin, etten tule ehtimään. Jätin kuitenkin ohjausvalinnan hiukan auki, mutta lopulta tuommoiseksi se kääntyi. Pikkasen oli Figo kysymysmerkkinä viimeisen putken kanssa, mutta kyllähän se tunnollisesti seurasi minne mennään. Muutenkin sen menon sujuvuutta hieman häiritsee se, kun vilkaisee jatkuvasti mua :D Höppänä! Tällä radalla ei nollilla juhlittu, Figon lisäksi vai yhdelle koiralle puhdas nolla. Ja aika oli sen verran hyvä, että voittoon se riitti.

Tässä olis kaikki kolme rataa peräkkäin http://youtu.be/YOKqLmNst2E

Vielä mietinnässä nuo ATT:n kisat, kumman kanssa mennään vaiko kenties molempien...

perjantai 23. marraskuuta 2012

Figo 2v!

Tarkoitus oli ostaa Figolle pahvitötsälakki synttärikuvaa varten, mutta Prismassa oli vain hello kittyä... :P Tyydytään siis tähän. Pia lupasi ottaa "viralliset" poset kisapaikalla sunnuntaina. Onnea kakara! Ehkä se aikuisuus sieltä vielä tulee...?

tiistai 20. marraskuuta 2012

Hulluutta kerrakseen

Viime viikonloppuna tehtiin aika mielipuolinen kisareissu Janakkalaan isommalla porukalla. Lähdettiin matkaan aamulla klo 5, ja koska porukassa oli eri luokissa kisaavia koirakoita, paluumatka alkoi iltaseitsemän jälkeen. Figon suoritusvuoro oli klo 12.30-15 välillä, siinä vaiheessa oltiin onneksi molemmat vielä ihan pirtsakassa kunnossa. Ohjelmassa oli pari agirataa ja hyppäri. Ekalla radalla tumpeloin itse täydellisesti, mietin heti radan alkuosassa kahden ohjauksen välillä ja päädyin toiseen. Loppujen lopuksi sekosin sittenkin, ja tein jotain siltä väliltä, tuloksena koira hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan ja siitä hyl. Lopuksi tökkäsin sen vielä putken väärään päähän, mutta toisaalta siinä vaiheessa ei enää ollut täyttä yritystäkään päällä.

Toinen rata ahdistaa edelleen. Nättiä, sujuvaa menoa, kunnes toiseksi viimeisenä olleilla kepeillä liu'uttiin hitaasti mutta varmasti keppien ekan välin ohi. Kulma oli ykkösluokan radalle vaikea, käytännössä umpikulma ja vauhtia jonkin verran. Näytin oikean välin Figolle, mutta vauhtia oli sen verran ettei kuitenkaan saanut itseään väännettyä oikeaan väliin. Olisi varmaan pitänyt hidastaa enemmän ja aiemmin. Eipä sen kanssa paljon ole kyllä harjoiteltu vähänkään hankalampia kulmia, kun on keskitytty varsinaisen pujotteluvarmuuden lisäämiseen (ja erityisesti keppien lopetukseen). Siitä huolimatta harmittaa, miten lähellä oli täysonnistuminen. Rata oli muuten yksi parhaista tähänastisella kisauralla. Kontaktit olivat molemmilla agiradoilla erinomaiset, onnittelen itseäni kun maltoin niin hyvin vaatia, keinutkin olivat hyvät.

Hyppäri oli jo melkoista sählinkiä, jäin heti alussa ihmettelemään liikaa, sitten juostiin koiran kanssa suoraa vierekkäin ja livahti mun edestä väärään päähän putkea. Taas tyypillinen mun virhe, jään seisoskelemaan kun pitäis mennä jo... Ehkä joskus opin. Tällä radalla oli pussikin, jostain syystä se tuotti ongelmia ja kääntyi siellä ympäri. Taisi olla joku hetkellinen mielenhäiriö, ei pussissa mitään ongelmaa ole ollut, vieraissakaan.

Reissu oli raskas mutta mainio, vaikka tuloksellisesti olisi meille saanut olla parempikin :P Porukalle tuli kuitenkin hienoja onnistumisia, ja kyllä Figonkin saldo plussalle jäi. Vitonen on hyvä tulos, pakko se on myöntää, vaikka harmillisen lähellä se nollaa onkin ;) Tykkäisin vaan päästä noista ykkösluokan radoista eroon, kun ne on jotenkin niin ärsyttäviä. Mutta onhan Figo oikeasti vielä kokematon, turhaan loppujen lopuksi manaan virheitä :P Ei se harjoittelematta opi. Katsellaanpa ensi sunnuntaina Tsaulla uudestaan.

Noutoa on harjoiteltu nyt ihan oikeasti. Se tuntuu luonnistuvan helposti, tällä hetkellä ollaan tässä pisteessä http://www.facebook.com/photo.php?v=3830050839125&set=vb.1513481185&type=3&theater
Vielä tuo epävarmasti ja luovutus on haparoiva, mutta treenimäärään nähden tilanne on mielestäni erinomainen. Idea on selvästi sisäistetty hyvin. Eiköhän se tuosta, jatketaan harjoituksia. Faron kanssakin innostuin noutoa harjoittelemaan, ja sehän jopa osaa mennä istumaan kapulan kanssa :O Ehkä saan senkin vielä opetettua tuohon, tiedä vaikka joutuisi sitten tokon avoimeen luokkaankin. Kokeilin myös kaukokäskyjä yks päivä, ihan lupaavalta sekin vaikutti.

Tänään päätin pitää kiirettä töiden jälkeen ja ehtiä jälkimettään ennen pimeän tuloa. Hilkulla se oli, kotiin lähtiessä oli jo melkein säkkipimeää. Tarkoitus oli tehdä suunnilleen alokasluokan jälkeä vastaava pätkä, mutta tiheämmillä kepeillä. Ikään kuin testiksi, missä oikeasti mennään. Pimeys vaikutti kuitenkin tulevan niin nopeasti, etten ihan niin pitkää uskaltanut kuitenkaan tehdä. Arviolta 300m sitten kävelin. Unohdin krepit kotiin ja kaikenlaista mutkaa ja kulmaa kävelin, joten olin itsekin ihan sokkona, melkein kuin olisi mennyt vieraan tekemää jälkeä :P Oli aika erikoinen jälki. Yleensä Figo ryntää alussa ihan hulluna, mutta nyt sillä oli samantien sopiva vauhti, enkä joutunut oikeastaan missään kohtaa tosissani pitelemään liinasta. Yhdessä kohtaa hieman eksyi sivuun, mutta löysi nopeasti takaisin jäljelle. Keppien välimatkat vaihtelivat paljon, puolivälissä oli kaksi ehkä 15m välein (tosin vahingossa :D). Yksi keppi meinasi jäädä multa huomaamatta: Näin, että Figolla on haisu kepistä ja etsii sitä, jolloin menin lähemmäs ja taisinpa hieman kehuakin. Sitten se näyttikin jatkavan jäljestystä jo, mutta huomasin kepin edessäni ja käskin koiran nostaa sen. Kyllä se sitten nostikin, mutta en tiedä miksi vaikutti ensin ohittavan... Luulen, ettei vaan löytänyt sitä etsimisestä huolimatta ja päätyi siihen, ettei keppiä ehkä ollutkaan, ja päätti jatkaa eteenpäin :P Muut kepit löytyivät ongelmitta ja ilmaisi ne mun vaatimustasoni mukaisesti. Kaikenkaikkiaan tämä oli tosi hyvä jälki, ja ajattelinkin että nyt voisi olla aika siirtyä talvitauolle. Olis hyvä päättää kausi onnistuneeseen harjoitukseen, josta jäi hyvä fiilis. Mutta jos vielä vuodenvaihteessakin on sulaa ja jäljestyskelit, niin eiköhän me vielä jäljestetäkin :P Katsellaan, mutta ei nyt ihan lähiaikoina ainakaan.

Joulukuun kisoista en ole vieläkään päättänyt, kumman koiran kanssa menen. Harkinnassa on jopa molemmat. Faro ei ole kyllä parhaimmillaan ATT:lla, mutta hirveästi tekis mieli senkin kanssa käydä välillä. Joulukuussa on myös fyssariaika, harmi vaan että vasta kisojen jälkeen. Viimeksi treeneissä pysyivät taas rimatkin paremmin ylhäällä, mutta se tuntuu olevan niin toisaikaista etten kyllä osaa tehdä mitään päätelmiä mistään.

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Hups, kuukausi vierähti...

...ilman blogipäivitystä. Noh, koitetaanpa taas muistella oleellisimpia juttuja.

Jotain on taas saavutettu: Faro kävi BH-kokeessa näyttämässä käytöstään hyväksytyn tuloksen arvoisesti. Mikään supersuoritus se ei ollut, ennemminkin sellainen perusruma, mutta ei mitään ihan radikaaliakaan sattunut. Paikallamakuuta pelkäsin, koska koetta edeltävänä viikkona satoi ihan hulluna ja oli odotettavissa läpimärkä nurmikenttä. No, ei se siltä kohdin onneksi niin paha ollut, ja makuussa ei ollut mitään ongelmaa. Henkilöryhmä oli aika huono, muuten seuraamiskaavio tuttua ja turvallista menoa. Toisella kertaa unohdin juoksun ja hitaan kävelyn, tuomari siitä ystävällisesti huomautti, ja kerkesin vielä ottaa pienet pätkät ennen käännöstä :P Kaupunkiosiossa ei mitään erityistä, oltiin päivälenkillä. Tulipahan koettua tämäkin koe ja harjoiteltua Figoa ajatellen. Jospa ensi syksynä olis sitten sen vuoro?

Agin piirinmestaruudetkin olivat. Joukkueradalla mukana molemmat pojat. Oli sellainen kolmosluokan tasoinen rata, ei mikään supervaikea ja ihan kiva. Figon kanssa tehtiin räkäinen nolla, vaikka keinulla oli vitonen kyllä hyvin lähellä. Karkasi prkl sieltä ilman lupaa, ja seuraavalle hypylle meno oli melko sekava. Sitten vielä melkein törmättiin kepeille mennessä, mutta selvittiin pystyssä ja ilman virheitä. Helpompaa sen kanssa on tuollaista kiemuraista rataa mennä kuin ykkösluokan selkeälinjaisia... Toivottavasti päästäis sieltä pian pois, kakkosluokka on varmaan jo helpompi.

Farolle rata oli sinänsä iisi, mutta rimojahan siellä tipahteli taas. Olen treeneissä havainnut, että sitä tarvitsee nyt käskyttää hypyille oikein kunnolla. On ilmeisesti oppinut hyppäämään huolimattomasti. Olen ottanut tiukemman linjan, käskytän kunnolla ja pudotuksesta pysäytän suorituksen. Noh, kisoissa en sitä tee mutta kaipa se sielläkin alkaa vielä näkyä. Seuraavaksi kisaillaan varmaan vasta joulukuussa. Ennen joulua on myös Kotille aika, tulee tsekattua kropan kunto taas.

Henk. koht. radoilla jäi kyllä eka pikkasen vaivaamaan... Pitkästä aikaa tosi hyvä fiilis radalla, rimat pysyi ylhäällä ja erehdyin jopa miettimään, että meneepäs hyvin. Sitten neljänneksi viimeisellä esteellä eli puomilla - kappas vaan, koira tipahti. Meno puomille oli ihan suora ja vauhdikas, pikkasen käskytin hidastamaan, ja ehkä se olikin juuri se juttu, miksi sen tasapaino petti. Suoralla osalla kuulin ensin pari sutisuti-askelta, sitten tipahti, onneksi jaloilleen. Lähetin puomille sieltä sivusta, jolloin hyppäsi tietysti kontaktin yli :P Ihanneaika oli sen verran tiukka, että tästä hässäkästä vielä muutama sekunti yliaikaakin, joten äkkiä se nolla muutuikin tulokseksi ~15 :D Noh, tulipahan huomattua että ne rimat kyllä voivat pysyä ylhäälläkin, ja meno voi olla tosi hyvää. Harmi, että lopputulos ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä olisi voinut.

Toinen rata oli hyppäri, siinä tuli sitten rimojakin taas pari. Tai itse asiassa toisessa meni niin läheltä siivekettä, että osui siihen ja rima putosi siksi. Kepeille oli kunnon umpikulma, lähti sinne hyvin mutta loikkasi ykkösvälistä suoraan kolmoseen. Oli sen verran vauhtia, ettei ilmeisesti saanut taitettua itseään oikeaan väliin. En tätä itse edes huomannut, mutta silminnäkijät kertoivat sen hylsyn syyksi. Muuten rata oli ihan jees, rimoja lukuunottamatta sujuva ja kiva. Kyllä se vaan osaa ja joskus jopa mäkin, kunhan saatais ne rimat pysymään ylhäällä. Jatketaan harjoituksia...

Kartturoin myös Oona-bostonia joukkueradalla :D Muutamat yhteiset treenit on takana, ja Oona on ollut tosi kiva ja mielenkiintoinen tuttavuus :) Muutamia juttuja en osaa ihan vielä ottaa huomioon, kun olen hiukan erilaisia koiria tottunut ohjaamaan, mutta kyllä se siitä. Rata meni ihan kelvollisesti noin puoliväliin asti. Silloin Oonalle iski hätä, missä on mamma?! Hilpaisi etsimään, eikä edes löytänyt :( Tultiin siihen tulokseen, että jos mamma olisi oikeasti ollut kentän laidalla, ei olisi ollut mitään ongelmaa. Mahdollisesti käydään Oonan kanssa kisoissa jatkossakin, treeneissä ainakin haetaan yhteistä säveltä vielä. Mielenkiintoista ja opettavaista ohjata aivan erilaista koiraa.

Viime viikonloppu vietettiin Yläneellä Kuralan kartanotilalla leireilemässä. Ohjelmassa _piti_ olla pääasiassa jälkeen keskittyvää toimintaa, mutta edellisellä viikolla pukkasi 10 cm lunta ja kunnon pakkaset, joten se siitä. Kouluttajan (Ojansivun Niinan, joka kesällä opasti meitä hoffileirillä) kanssa keskityttiin siis tottikseen, joka ei huono aihe ole sekään. Lohdullista oli huomata, että kouluttajankin mielestä Figo on edistynyt ja muuttunut edukseen. Tämän syksyn aikana se on jotenkin hirveästi rentoutunut, kaipa se on kasvamassa aikuiseksi? Tässä yksi kuva henkilöryhmästä, mikä vielä kesällä sai sen korvat laskemaan ja muutenkin oli hirveän jännittynyt siitä touhusta.
kuva: Johanna Kuparinen
Nyt leikittiin ryhmän keskellä ja sitä jatketaan. Ihmiset sinänsä eivät Figoa kiinnosta, ei siis pyri leikkimään tai hyppimään, saati rähjäämään. On vaan ollut jännittynyt tilanteesta. Varmasti siihen on vaikuttanut se, että itse olen ollut asenteella "mitähän se tekee, meneeköhän se ihmisten luo, karkaako se"... Nyt olen osannut itsekin rentoutua ja se kyllä näkyy koirassa. Seuraamispaikka oli Niinan mielestä ihan ok, ei niin paljon edessä että siihen pitäisi sen rajummin puuttua. Kontakti on vähän niin ja näin välillä, ja se parantuu aina, kun "jotain" tapahtuu". Siksipä tehdäänkin nyt paljon käännöksiä ja muita erikoisuuksia.

Jälkiasiat käytiin teoriatasolla läpi, ja pian lähden soveltamaan käytäntöön... Lumet sulivat eilen, joten täytyy käyttää jäljellä oleva aika hyödyksi. Sen verran opin, että hakoteillä en ole ollut vaan on treenattu ihan järkevästi. Kun koira menee kulmasta yli tms, mun pitää vaan opetella antamaan sille enemmän tilaa ja pysyä rauhallisena. Pitempi liina, etten tunge keskelle sen touhuamista. Kyllä siitä vielä hyvä tulee!

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Huhheijaa

Onpas vierähtänyt hetki viimeisestä päivityksestä. Jostain syystä en ole vaan saanut aikaiseksi. Tapahtunut on vaikka mitä.

Aloitetaan Faron tokosta, kolmas ALO1 saatiin heti viikon päästä toisesta, 1.9. Säkylässä. Olikin selvästi meidän paras koe, fiilikseltään ja pisteiltäänkin. Korjaamista oli liikkeestä maahanmenossa, josta nousi vasta toisella käskyllä. Muuten ei mitään radikaalia. Seuraaminen oli parasta koskaan, varsinkin hihnassa. Oli tosi hyvä päätös alokasluokalle, tuloksena 185,5p ja KP, sijoitus 1. :) Eli ikuisuustavoite saavutettu!
Farolainen palkintoineen
Sit on käyty fysioterapeutilla. Faro oli ihan juntturassa ja sai kunnon shokkikäsittelyn. Hommaa jatketaan tässä syksyn mittaan, eiköhän hänet vielä täyteen iskuun saada. Peruin tuon takia kuitenkin syyskuun kisat, katsellaan pm-skaboja varten sit uudestaan.
Viime viikonloppuna olin siis vain Figon kanssa kisaamassa. Nollien makuun ei vieläkään päästy, mutta hyvä maku jäi. Tuloksina pari hyllyä ja kymppi, hyllyistä toinen oli erityisen hyvä mutta toisessa hylkääntyminen tuli mun ihan älyttömän huonon valssin seurauksena. Se jäi vähän kaivelemaan. Ihan tyypillisiä virheitä tuli, kaarteessa hypystä ulkokautta ohi jne. Ekalla radalla oli kontaktit ihan surkeat, en tiedä miten noin hätäisesti sen vapautinkin. Petrasin muille radoille, onneksi Figo ei yhden radan hätäilyistä tuntunut mitään päätelmiä vetävän... Että sieltä muka sais kauheella kiireellä jatkaa matkaa. Tässä eka rata http://youtu.be/ANaqnuZr5xA (valitettavasti huonolaatuinen) ja tässä toinen http://youtu.be/_c6EP9DVEFA - kolmaskin on videolla, mutta en ole jaksanut ladata nettiin kun oli sellaista säätöä :P

Sitten on tietysti treenattu. Faron kanssa ajattelin käydä BH-kokeessa ens viikonloppuna. Figon kanssa oltiin kurssilla, mutta sen kanssa en halua vielä lähteä räpeltämään kokeeseen asti, joten jospa hankkisi nyt kokemusta itselle Faron kanssa. Vuoden päästä vois sitten olla kakaran vuoro. Farolle olen nyt opettanut uudelleen täyskäännöksen, lisäksi tietysti paikkamakuuta on viety bh-maiseen suuntaan: Kestoa ja selän kääntäminen. Hankalin juttu sille on ehkä ilmoittautumistilanne :P Henkilöryhmä on mennyt yllättävän hyvin. Viikon päästä nähdään, mihin taidot riittävät.

Figo on jäljestänyt. Olen tehnyt ihan normaaleja jälkiä, joissa harvakseltaan myös syötävää. Mennyt alun ihmettelyn jälkeen tosi kivasti, ja taidankin jatkaa tätä taktiikkaa vielä jonkin aikaa. Eilen otin ilman nameja pari lyhyttä pätkää. Keppejä oli tiheästi, ajatuksena että pääsen palkkaamaankin usein. Eka pätkä oli tosi hyvä, olihan sillä vähän veto päällä mutta kaikki kepit löytyivät eikä tullut minkäänlaisia eksymisiä. Toinen taas oli ehkä surkein harjoitus ikinä :P Maasto oli kyllä huono, en ehkä viitsi tuosta masentua. Alussa oli turhan pitkää kasvillisuutta, ja Figo meni ihan nokka ylhäällä ja siten keppien yli. Tuulikin oli hankala, ja jälkikäteen ajateltuna luulen, et paikka oli myös jonkun verran valmiiksi tallottu. Unohdetaan siis tuo, ja jatketaan treeniä. Lokakuun lopulla ollaan menossa kesän leiriopen oppiin uudelleen, kiva päästä näyttämään, miten on kehitytty ja kuulemaan taas fiksuja neuvoja.

Loppuun vielä kakaran hätäinen peltoposeeraus, kännykkäräpsy...


tiistai 28. elokuuta 2012

Viit vail...!

Farolainen tokoili toisen ALO1:n männä viikonloppuna Paimiossa. Vähän sanomista oli parissa liikkeessä, mutta onneksi 167p riitti hyvin. Ekaa kertaa jouduin antamaan kaksoiskäskyt, sekä luoksetulossa että hypyssä. Hassua, mutta tais olla taas kerran mun mielentilasta johtuva juttu. Olin tosi rentona kehään mennessä, ja hihnassa seuraaminen oli varmaan paras koeseuraaminen ikinä. Vapaana seuraamisessa Faro hämääntyi viimeisessä täyskäännöksessä takapiruna olleesta tuomarista ja laski hetkeksi nokan maahan. Tätä lukuunottamatta sekin seuraaminen oli kohtuuhyvää, mutta arvosanaan se toki vaikutti. Ja mä taisin hämääntyä tästä, koska tästä lähtien suorittaminen oli jotenkin nihkeää. Ihan päinvastoin kuin yleensä, nyt alkoi hyvin ja huononi loppua kohti. Noh, tulipa nähtyä tällainenkin. Onneksi ne tuplakäskyt auttoivat, eikä mikään mennyt seiskaa huonommaksi. Ekaa kertaa tuli myös paikallamakuusta kymppi :) Viimeistä ykköstä tähyillään heti tämän viikon lauantaina.
kuva: Vilma Sjölund
Faro kävi myös selkäkuvilla. Sieltähän löytyikin ilmeisesti syy jumitukseen: Sillä on ylimääräinen lannenikama, mikä aiheuttaa ahtautta lanne-ristiluuliitoksen kohdalle. Mitään spondyloosi- tms. muutoksia ei onneksi näkynyt. Lonkat ja kyynärät olivat entisellään. Nyt ollaan jatkettu hierontoja ja venyttelyjä, ja agia on tehny edelleen varovasti ja harvoin. Tavoitteena olis kisata virallisesti 23.9., jolloin jaetaan seuramestaruudet. Mahdollisesti saman viikon lauantaina menen myös Figon kanssa samaisiin geimeihin, katsotaan nyt.

Figon kanssa aloitettiin bh-kurssi. Ekalla kerralla oltiin ihan pihalla molemmat. Tais meikäläistä jännittää uudet ihmiset. Toisella kertaa oli fiilis jo huomattavasti rennompi, ja oltiin aika hyviäkin :) Ehkäpä se tuosta, mutta en kyllä usko että kurssin päätteeksi vielä kokeeseen osallistutaan. Se on sitten ens syksyn tavoite.

Se alkaa olla syksy nyt... Mullakin alkoi työt, joten vähän joudutaan tinkimään treenimääristä. Ehkä ihan hyväkin niin, ei pääse tympiintymään.

maanantai 6. elokuuta 2012

Kiireistä

Ollut jotenkin niin haipakkaa, etten ole malttanut edes blogia päivitellä. Treenattu liikaa, ei jaksa raportoida kaikkea :P Mutta jos nyt pikkasen katsauksen tekis päättyneeseen heinäkuuhun ja vähän elokuuhunkin. Tämän päivityksen kuvat on ottanu Pia Laurila - kiitti! :)

Figo kävi MH-kuvauksessa. Se olikin aika jännä kokemus kakaralle, kaikki omituisuudet tuntuivat olevan uhkaavia ja ne piti rähjätä. Siinä pauhatessaan keräsi kierroksia aika reippaasti, ja otti hyvän aikaa toipua. Kaikkea tuli kyllä katsomaan, mutta MH:ssa kun katsotaan kelloa vaan, niin paperille kirjattiin aika monta "ei tule katsomaan/ei tule ajoissa" -huomiota. Oikeastaan vähän yllätyin, miten pitkään sillä kesti tulla katsomaan. Arkielämässä möröt on tarkastettu samantien, mutta olihan tuo jo tilanteena tosi poikkeava. Ja möröt todella omituisia sille. Se vähän yllätti, ettei leikkinyt käytännössä yhtään. Leikkitilanne oli kyllä aika omituinen, leikkijän touhu muistutti enemmän uhkaamista ja sellaisena Figokin sen taisi ottaa (kuten sillä tapana on, "varmuuden vuoksi"...). Paksu letkunpätkä ei myöskään sille ollut mikään paras esimerkki kivasta lelusta. Aaveosio oli selvästi pahin juttu kakaralle, ja sitä kestikin pisimpään sulatella. Siihen perään vielä laukaukset, niin en yhtään ihmetellyt, että kahteen ekaan reagoi selvästi. Siinä vaiheessa tosin oli sen verran hämmentynyt, ettei varmaan olisi tajunnut edes syödä, jos olisi herkkuja lykätty naaman eteen :P

Noo, äkkiä se kakara koettelemuksestaan toipui, on tuon jälkeen kuullut jo paukkuja ja ukkostakin välittämättä tuon taivaallista. Aika erikoiseen tilanteeseen sen saa viedä ilman ongelmia, mutta tuollaiset omituisuudet ovat tässä vaiheessa sille turhan hämmentäviä. Päässä on isoja palikoita, muttei oikein osaa käyttää niitä. Mielenkiinnolla odotan, mikä siitä lopulta tulee.

Sitten on käyty Faron kanssa tokokokeissa. Ekassa toistui aika pitkälti ensimmäisen kokeen tapahtumat. Olin ihan vetelät housuissa paikallamakuussa, ja sieltähän se singahti joskus minuutin kohdalla. Mitään sen suurempaa häiriötä ei ollut, jostain vaan yhtäkkiä keksi tulla mun luo. Vieressä ollut kaveri kertoi, että mun jännitys oli niin käsin kosketeltavissa, ettei yhtään ihme, että Faro reagoi siihen. Selvästi se mun mielentila vaikuttaa koiraan, ja tekee sen epävarmaksi. Tästä viisastuneena aloin heti juonia uutta taktiikkaa koko paikallamakuuseen. Oma mielentila pitää saada rennommaksi. Tähän olen ottanut käyttöön ns. panomiestaktiikan: Koiran ollessa makuussa mä mietin mielessäni Kummelin panomies-sketsiä (http://www.youtube.com/watch?v=19RwSlZaxxo). Tämä takaa virneen naamalle, aiemman vakavan, pelonsekaisen ilmeen tilalle. Katse on suunnattuna pilviin tai puidenlatvoihin, joka tapauksessa pois koirasta jonnekin sen ohi. Olen aiemmin katsonut melkein koko ajan koiraa ja ajatukset ovat olleet siinä tilanteessa. Se tuo selvästi painetta Farolle. Tämä uusi taktiikka tuntuu toimivalta, se ei ole ollut mitenkään epävarman oloinen ja ollaan tehny aika pitkiäkin makuita. Harmi vaan, että tarvittiin pari mönkään mennyttä koetilannetta, että edes tajusin tämän. Treeneissä ei ole kuitenkaan ollut ongelmaa, mutta siellä mä olen muutenkin rennompi.

Harmaahapsi-Farolainen < 3
Uudella taktiikalla treenattiin ahkerasti pari viikkoa, ja eilen käytiin taas kokeessa. Nyt kaikki menikin nappiin, Faro makasi rentona ja varmasti :) Pikkasen vinoon jäi, ja siitä hyvästä tarkka tuomari (Tiina Heino) vähensi puolikkaan pisteen. Seuraamiset oli jostain syystä tavallistakin nihkeämmät, kontakti ihan miten sattuu ja yhdessä täyskäännöksessä jäi varmaan pari metriä jälkeen. Pari istumistakin oli ihmeen hitaita. Oikeastaan vasta luoksetulon jälkeen alkoi homma sujua. Mulle on selvästi tarttunut Figon kanssa tekemisestä vähän tapoja Farollekin... Esim. otan sitä herkästi pannasta kiinni siirtymisissä, vaikkei se nyt mihinkään lähtis... Vaikuttaa kokonaiskuvaan ja koirakin varmaan hämmentyy. Noita siirtymistilanteita vois oikeastaan harjoitella, nykyään Farolla jotenkin lässähtää fiilis aina, kun valmistautudaan uuteen liikkeeseen. Mutta kattoo nyt, jaksanko puuttua asiaan hirveästi. Edelleen olen sillä mielellä, että TK1 haetaan ja sitten saa tokokokeet jäädä :P Eilen siis kolmannes siitä tavoitteesta täyttyi, pisteitä 174 ja toinen sija. Oikein tyytyväinen olen :)

Ja sit on käyty agikisoissakin. Faron kanssa pari starttia ja vissiin neljä pudonnutta rimaa. Tästä huolestuin, nyt kun ei pitäisi selänkään olla enää _ihan_ niin jumissa kuin on ollut. Oikeastaan koko viime viikon mietin, mikä mahtaa mättää, ehdotuksia: Kilppariarvot huonontuneet -> ei jaksa, uusi ruokavalio (barf, ollut noin kuukauden) vaatii hiomista -> ei jaksa, selässä vikaa (lihasjumitus ja/tai luustollinen vika), oppinut hyppimään huolimattomasti, muu fyysinen vika jne. Näistä suljettiin heti pari seikkaa pois, kun käytiin lääkärissä tarkistamassa kilppariarvot ja eturauhanen (Figolla oli silmäkulma auki, käytin sen lekurissa niin Faro pääsi samalla). Arvot olivat ihan kohdallaan, itse asiassa T4 korkeimmillaan ikinä. Aika todennäköinen syy tähän on uusi ruokavalio ja suoliston rauhoittuminen. Aiemmin on ollut epäilyksenä, että matala T4 johtuu jostain tulehduksesta kropassa, todennäköisimmin siis suolisto on ollut ärtynyt, koska mitään muutakaan vikaa ei ole löytynyt. Olispa mielenkiintoista tarkistaa arvot joskus talvella, kun on barffannut jo jonkin aikaa. Eturauhanen tarkistettiin myös ja se oli ihan normaali. Todennäköisimmin vika on ruokinnassa ja lihasjumituksessa, mutta oman mielenrauhani vuoksi varasin ajan selkäkuville. Mulla on jo jonkin aikaa ollut "erikoinen fiilis", ja kuvaaminen on ollut mielessä. Faro on nyt aika hyvän ikäinen kuvattavaksi muutenkin, jos selässä on jotain ollakseen niin todennäköisesti näkyy jo. En saa mielenrauhaa ennen kuin asia on tarkastettu, sen verran se on vaivannut ja tosiaan jo oikeastaan koko vuoden. Hierojakäynnit jatkuvat ja fyssarillekin on aika syyskuussa.

Figon kisoissa tehtiin ihan tyypillisiä kokemattomuusvirheitä. Kolmella radalla pari keppien aloitusvirhettä. Selvästi ne ovat kisatilanteessa vielä vaikeat, kun vire on korkealla ja vauhtia paljon. Yhdellä radalla tehtiin sentään ihan mallikkaat kepit. Harmi vaan, että siellä sattui yksi oikein tyypillinen kielto. Vitoseen siis parhaimmillaan yllettiin, ihan hieno suoritus toki sekin tässä vaiheessa. En pidä nollia vielä kovin realistisina, ellei sitten tuurilla ja sopivalla radalla. Lähinnä ne kepit ovat vielä hankalat, ja välillä sattuu niitä kieltoja. Ihan samanlaisia virheitä tuli Farollekin aikanaan, mutta kyllä Figo mun mielestä osaavampi on kuin Faro samassa vaiheessa. Keppejä hinkataan ahkerasti, mutta mitään kovin ahkeraa kisoissa ramppaamista ei nyt tulla harrastamaan. Ehkä syyskuun puolivälissä, katsotaan. Tämä sopii hyvin Farollekin, koitetaan nyt saada rimat pysymään ylhäällä ens.

Venyy kolmeen keppiväliin samanaikaisesti :)

Ja näin kakara asettuu alastulolle!
Sitten jälkiasioihin. Suht ahkerasti ollaan jäljestetty ja vain metsässä. Ehkä vois välillä käydä pellollakin. Nyt on pääpaino ollut keppien opettelussa, ja siinä ollaankin ihan hyvällä mallilla. Tein aluksi pieniä pätkiä, joissa pari keppiä. Aika helposti Figo alkoi ne hoksata, ja hyvin pian siirsin kepit ihan kunnon jäljelle. Taisinpa kerran laittaa muutamia kuivamuonanappuloita jäljelle, mutta tajusin heti ettei se sovi tälle tapaukselle. Huomio meni liikaa nameihin eikä malttanut keskittyä keppeihin. Eli kaikki syötävä pois itse jäljeltä, ja ruokaa saa mun taskustani, kun löytää kepin. Olen pitänyt pakastusrasioita mukana, yhtä monta kuin jäljellä on keppejäkin. Niissä kussakin esim. 2-3 lihapullaa pilkottuna. Aluksi oli pientä epävarmuutta kepin löytyessä, muttei siihen oikeastaan tarvittu kuin pari jälkeä, kun varmuus alkoi lisääntyä. Nyt kepit nousevat jo aika lailla poikkeuksetta, ja ottaa sen ihan kunnolla suuhunsa eikä vain pikkasen nosta ja pudota heti. Figo on ihan tosikko jäljestäessään, ja paras palkkaamistapa tuntuu olevan vain se ruuan antaminen, ilman mitään ilakointeja tai leikkimisiä. Ruoka naamariin ja sitten jatketaan.

Jälkien alut ovat melkoista rynnimistä. Hidastan sitä liinasta sen verran, ettei ihan suoraksi vedä kulmissa. Korjaa kyllä itse tekemänsä mokat, mutta kyllä saisi huolellisempi olla noissa aluissa. Ekan kepin jälkeen rauhoittuu, ja olenkin nyt laittanut ekan kepin aika alkuun. Pituuttä jäljillä on ollut varmaan jotain 300-400m luokkaa pisimmillään. Ja keppejä on ollut 5-6. Tässä viime viikolla sattui hauska tapaus. Olin menossa tekemään jälkeä, ja viskasin taskusta pari vanhaa keppiä ja keräsin uusia. Kun oltiin ajettu jälki, palattiin autolle samaa metsätietä. Figo kulki reunassa, haisteli ja kuseskeli normaaliin tapaaan. Yksi haistelusessio venähti, ja ihmettelin mikä nyt maksaa... Sieltä kakara tuli sellainen vanha keppi suussa :) Höppänä!

Oliskohan tässä nyt suurin piirtein viime aikojen tekemisiä... Tottisasiat jäi analysoimatta, mutta kuitataan se tällä Figon videolla. http://youtu.be/Nb_IphWx5as Kuvailin vähän kaikenlaista, että pikkasen näkisin missä mennään. Seuraamisessa on mielestäni ollut pikkasen edistämisongelmaa, ja lisäksi saisi olla vähän tiiviimpi. Nyt ollaan pyöritty ympyrää, ja videolla näyttää jo paremmalta. Kaipa siitä vielä kelvollinen tulee joskus.
Ei äkkiseltään arvais, että leluna on juuttipatukka - alkais ehkä olla aika hankkia uusi?

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Kiirettä pitää

Nyt on kyllä juhannuksesta asti tullut painettua melkoisella faartilla. Aloitetaan siitä jussista, joka vietettiin Sysmässä. Sieltä oli näppärä käydä tokokokeessa Hollolassa. Siitä jäi pääasiassa tosi hyvä fiilis. Parasta koko hommassa oli se, että mä tein sen :D Vuosikaudet sitä on tullut lykättyä, oikeastaan pelon takia on tullut jätettyä se viimeinen silaus treenailuista tekemättä. Ettei "tarvitsisi" mennä kokeeseen... Mutta eipä se niin kamalaa ollut. Onneksi seuraava koe on jo tulossa. Tuloksena 156 pisteen kakkonen. Paikallamakuu meni plörinäksi: Neljän koiran ryhmässä viereinen koira lähti tiehensä samantien, kun koirat jätettiin. Toinen lähti ehkä puolen minuutin kohdalla. Tässä kohtaa Faron korvat kääntyilivät jo siihen malliin, että tiesin ettei tule pysymään loppuun asti... Selvästi hämääntyi todella paljon lähtevistä koirista, ja oli epävarma mitä nyt halutaan. Yhtä kysymysmerkkiä koko koira. Tällaista ei ole tullut kyllä harjoiteltua, tulipahan opittua että häiriöitä pitää monipuolistaa.

Muuten kaikki meni ihan hyvin. Seuraamiset olivat sellaista perusmenoa, ei kovin kummoista, mutta kasin arvoista. Vähintään kasi tuli kaikista muistakin, parhaina pisteinä luoksetulon 9½ ja liikkeestä seisomisen 10. Hypyssä takajalka kolahti esteeseen, siksi 8, muuten ei moitittavaa. Luoksepäästävyydestä 8 Faromaisen innokkaan tervehdyksen ansiosta. Sitä pitää kyllä harjoitella, vaikkei siitä paljon pisteitä jaeta niin joskus ne kaksi pistettä voivat olla kriittiset. Ei mua kuitenkaan nyt jäänyt harmittamaan tuo niukasti ykkösestä jääminen, tärkeintä tosiaan oli itse osallistuminen. Nyt on paljon rennompi lähteä jatkoon. Ja tämän debyytin perusteella olen vakuuttunut, että se TK1 tosiaan on saavutettavissa.

Viime viikolla treenattiin kerran agiakin, kun rakennettiin Pian kanssa oikein kunnollisen mittainen ykkösluokan tasoinen rata. Mun käsialaa, halusin sinne noita vierekkäisiä hyppyjä, kepit (siten että ohjaan "vaikeammalta" puolelta), keinun, ennakoivaa valssia, loppusuoraa, rengasta... Kaikenlaista pikkuvaikeutta. Tässä pätkä http://youtu.be/N5WgbiGw-VA Keppien jälkeiset hypyt menivät moitteetta. Keinu on vähän hidas, mutta ei nyt erityisen paha. Toisen putken jälkeisellä hypyllä ei ihan mun ajoitus ollut nappi, ja nuo on Figolle vielä kuitenkin aavistuksen epävarmoja. Muilla toistoilla meni hyvin. Loppusuoran rengas vähän harmitti, mutta se vaan on vähän epävarma vielä. Videolla näyttää, että askeleet osui vähän huonosti. Lisäksi mun käsi on alhaalla. Mutta ei tuossa nyt mitään huolestuttavaa ollut, ihan kelpo menoa tähän vaiheeseen.

Faron kanssa tehtiin samaa pätkää lähinnä mielen virkistykseksi. Se on kyllä treenannut agia hirveän vähän tässä viime aikoina, kun on hinkattu tokoa vaan. Ehkä toisaalta ihan hyväkin välillä niin, tauoilla yleensä opitaan :P

Erkkarissa käytiin kakaran kanssa. Tällä kertaa tuomiona EH, olen hyvin tyytyväinen, arvostelukin oli kiva. Nyt jäädään odottelemaan aikuistumista, ja näyttelyt saavat jäädä siksi aikaa. Keskitytään oikeisiin harrastuksiin täysillä. Oli kiva nähdä sukulaiskoiria ja tuttuja ihmisiä koirineen. Kiva tapahtuma :)

Sitten siirrytään pk-touhuihin. Viimeiset kolme päivää on vietetty hoffien kesäleirillä kuokkimassa. Erinomainen tilaisuus päästä näkemään muiden koirien menoa ja saada vinkkejä kokeneemmilta. Kovin kiinnostuneita siellä oltiin nahkasta, eipä niitä niin paljon pk-kentillä näy kuitenkaan. Figon kanssa on niin kiva osallistua tapahtumiin, kun se on niin lunkisti ja osaa rauhoittua kevythäkissäkin. Niputetaanpa nyt leirin tekemiset päivä kerrallaan:

Sunnuntai: Aamulla esineruutua. Sitä ei Figo ollut tehnyt koskaan aikaisemmin, kun en oikein tiennyt miten hommaan lähdetään. Esineeksi otettiin ekaa kertaa varten oma, tuttu pallolelu. Sitä heiluteltiin ja esiteltiin, ja näytettiin kun lelu vietiin ehkä 6-7m päähän. Innolla meni perään, otti lelun ja lähti tuomaan, mutta pudotti. Keksi sentään pian tuoda perille asti. Toinen kerta ei mennyt yhtä loistokkaasti, kun lelu olikin pari metriä sivummassa :P Etsi sitkeästi siitä aiemmasta paikasta.

Iltapäivällä tottista. Pientä seuraamista ja BH-kokeen kaavion osia. Seuraamiseen annettiin uusi vinkki, "tökkää sitä sormella päähän! :D", jos kontakti tipahtaa. Istumaan ja maahan jäämiset ja luoksetulo olivat ihan moitteettomat. Otin myös pari lyhyttä pätkää paikallamakuuta sillä aikaa, kun toinen koirakko treenasi. Ei ongelmaa.

Maanantai: Aamulla jälkeä. Tein sellaisen tavanomaisen pituisen jäljen, jossa muutamia kulmia ja pikkasen syötävää. Syötävät oli kyllä tällä kertaa vähän huono, koska mettä oli ihan täynnä muurahaisia. Figo lähti hyvin liikkeelle, ehkä kolmasosan jäljestettyään alkoi tassuilla ronkkia nokkaansa ja kyntää sammalta kuonolla - mulkkuja rööreissä. Jatkoi taas, kunnes homma toistui vielä. Sitkeästi jatkoi loppuun asti kuitenkin. Mun moka, olis pitäny hoitaa palkkaaminen toisin. Kävin vielä myöhemmin tekemässä ihan lyhyen pätkän pelkällä loppupalkalla, ei ollut ongelmaa. Ei tainnut murkuista siis järkyttyä. Illalla kotona otin vielä keppi-ilmaisua takapihalla. Kyllä se ne keksii ja nostaa, mutta ei kyllä tuo käteen asti. Harjoitellaan nyt tuo luovutus ihan erikseen, myös esineruutua ajatellen. Ja toki noutojakin.

Iltapäivällä taas tottista samoin kuvioin kuin sunnuntaina. Lisäksi harjoiteltiin ilmoittautumistilannetta toisen koirakon kanssa. Ihan hienosti meni, seuraamiset paremmin kuin edellisenä päivänä. Ei oikeastaan mitään moitittavaa. Paikallamakuussa pidin varmaan parisen minuuttia, eikä ollut missään vaiheessa epävarman näköinen.

Tiistai: Aamulla taas esineruutua. Kutakuinkin sama systeemi kuin ekalla kerralla, ja eka haku meni hienosti. Sen jälkeen otettiin haettavaksi vieras esine (hanska). Sekin löytyi hienosti, ja kyytiin otti, mutta pudotti hyvin nopeasti. Ei millään tuonut mulle asti sitä, ja menin reippaasti vastaan. Nosteli kyllä suuhunsa ja ravisti. Tässä tuskin mättää muu kuin se luovutuksen opettaminen, se pitää hoitaa kuntoon ja vasta sitten keskittyä kokonaisuuteen. Itse esineen hakeminen ja löytäminen ei tuntuisi olevan ongelma. Kävin itsekseni myös kokeilemassa keppien ilmaisua metsäolosuhteissa. Aluksi oli vähän pihalla, mutta sitten muisti jutun juonen ja nosteli kepit ylös. Tässäkin vaan taas tulee se luovutusasia, sitä ei osaa. Keksii kepin ja ottaa sen suuhunsa, mutta siinä se. Mut eiköhän se siitä.

Iltapäivällä jälkeä. Otin nyt palkaksi muutaman pakastusrasian, joissa ruokaa. Tarkalleen ottaen neljä, joista viimeinen oli jäljen lopussa. Peitin sammalella ja tallasin päälle. Jälki oli pituudeltaan ja vaikeusasteeltaan aika samanlainen kuin edellinen, sellanen normi. Yksi haaste tuli pienestä harha-askeleesta. Peruutin pari askelta, kun edessä oli sen näköinen kuoppa, että pelästyin onko siellä ampparipesä. Tähän ansaan Figo menikin, mutta hoksasi heti ja palasi takas. Nyt kun ei ollut maassa nameja, niin vähän meinas pitää turhan kovaa vauhtia, ja sen ansiosta yks kulma meni pari metriä pitkäksi. Tässä mä mokasin. En tajunnut, että se meni kulmasta yli, ja aloin ihmetellä miksi se pyrkii ihan "väärään suuntaan"... Sinnehän se veti oikealle jäljelle, enkä meinannut millään uskoa. Tavallaan harmitti että menin puuttumaan, mutta toisaalta aika siistiä että se todella osasi selvittää tuonkin, ja oli sitkeä :) Kaikille namikipoille pysähtyi, sai ruuat ja jatkoi nätisti siitä. Olin kyllä tyytyväinen tähän pätkään, vaikka ite vähän mokasin.

Kaiken kaikkiaan opettavaiset päivät, varsinkin esineisiin ja keppeihin halusin ohjeita ja niitä sain. Lisäksi oli kiva saada joku seuraamaan sen jäljestystä ja sanomaan mielipiteensä siitä. Ja tietysti ohjeita mulle, millaisia jälkiä kannattaa tehdä ja mitä siellä metässä ylipäätään itse teen. Pitkä on matka koevalmiuteen, mutta hittolainen, kyllä se vaan tavoite on. Pakko kai se on asettaa jotain pitemmän tähtäimen tavoitteitakin :P

Nyt sitten jännäämään viikonlopun MH:ta...

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Laiska päivittäjä

Ahkerasti on touhuttu vaikka mitä, mutta en vaan ole jaksanut kirjoitella. Enkä nytkään kyllä niin tarkkaan jaksa, että jokainen suoritus tulisi raportoitua :P Noh, jotain kuitenkin.

Ensinnäkin ne Rauman kisat. Faron osalta oli aika säätämistä, enkä jaksa ratoja sen kummemmin analysoida. Olivat meille aika vaikeita profiililtaan, ja mulla kyllä puuttui viimeinen tatsi ohjaamisesta. Hyl ja 15 (vissiin) tuloksina, virheet lähinnä kieltoja. Olisko 15-radalla tullu rimakin alas. Ei mitään sinänsä uusia virheitä siis.

Figo aloitti sitten uransa myös <3 Eka rata oli tosi kiva. Heti alussa oli kaksi vierekkäistä hyppyä, jotka hypättiin eri suunnista ja sitten puomille. Nämä on Figolle vaikeita paikkoja, sen mielestä tällainen kohta ei ilmeisesti ole yhtään looginen. Yritän ennakoida, mutta ilmeisesti teen sen liian epäselvästi kuitenkin. Aavistuksen venyi nytkin, mutta ihan ok. Vastaavaa olen nyt hinkannut treeneissä ahkerasti ja palkannut kädestä. Noh, muuten rata oli ohjauksellisesti tosi hyvä. Virheettömästi mentiin loppusuoralle asti. Siinä sitten keinu, jonka kyllä tiedän olevan vielä harjoittelun alla mutten silti osannut ihan täysin odottaa komeaakin komeampaa lentokeinua. Suuri yllätys se ei kuitenkaan ollut. Olisi ehkä pitänyt antaa joku hidastuskäsky jo ennen estettä. Toisaalta se olis ollut vaan raukkamaista varmistelua :P Noh, tätä lukuunottamatta hyvä ja virheetön suoritus, mutta tulos se 10.

Toinen rata oli Figolle vaikeampi, kepeillemenokaan ei ollut ihan perus. Sielläkin oli vastaavat kaksi vierekkäistä hyppyä. Tällä radalla se meni vähän haahuiluksi, kun hypyt olivat vieläpä vauhtipätkän päätteeksi. Kilometrin pituisen kaarroksen päätteeksi annoinkin hypätä väärään suuntaan ja hyllyttää, ei ollut enää niin väliä lopputuloksella :P Kepit meni arvattavasti vähän hakemiseksi, mutta alkuun kun pääsi niin ei ongelmaa. Vähän enemmän säätöä tällä radalla, mutta ei nyt mikään katastrofi. Kontaktit oli hyvät molemmilla radoilla (keinua lukuunottamatta), kepit ihan jees vaikka toisella aloitusvirhe tulikin. Rengas meni ok. Tästä on hyvä jatkaa, ja aika hyvin mulla on tiedossa ne asiat, jotka eniten harjoitusta kaipaavat.

Epiksissäkin käytiin viime viikolla. Figo pääsi ykkösen ja avoimen radalle. Harmikseni ei ollut rengasta eikä keinua kummallakaan radalla :( Noh, sen sijaan taas noita vastaavia vierekkäisiä hyppyjä :D Ei ne ihan nappiin menneet nytkään. Ovat selvästi vaikeampia kokonaisella radalla, kisatilanteessa kuin treeneissä. Väittäisin kuitenkin, että tämä ongelma johtuu aika pitkälti kokemattomuudesta. Kepit olivat hyvät ekalla radalla. Toisella oli juuri ennen keppejä ollut se säätökohta, ja kakara tais vähän seota siitä. Otin sen ihan kunnolla haltuun ja "aloitettiin uudestaan" koko homma kepeiltä alkaen. Loppurata menikin virheettömästi ja nätisti.

Faro pääsi myös avoimen radalle, alussa tuli tyhmä rimanpudotus. Pistän kyllä koiran piikkiin, mä ohjasin hyvin! :D Lopussa taas tuli tyhmääkin tyhmempi kielto. Ehdin erinomaisesti tekemään ennakoivaa valssia, ja sitten töksäytin sen ihan naurettavasti. Farohan tökkäs myös. Ihan alkeellinen virhe multa :P Muuten rata oli taattua Farolaista, sujuvaa ja vauhdikasta. Kymppituloksella jopa sijoittui toiseksi, ei ollut kummoinen tulostaso.

Faron tokoilut ovat ihan ok mallilla. Tällä hetkellä tosin ahdistaa niinkin yksinkertainen asia kuin maahanmeno. Pieni hiominen on käynnissä, ja toivottavasti saan sen kuntoon tämän viikon aikana. Seuraaminen on ihan jees, ei superia mutta riittää mulle. Ennen koetta ajattelin ottaa kertaalleen hypyn ja luoksetulon, mieluusti liikkuroituna. Muuten en ala hinkkailemaan mitään. Paikallamakuita olen ottanut joka päivä eri paikassa yhden tai kaksi, sellasia reilu pariminuuttisia. Pysymisen suhteen ei kyllä tuntuis olevan ongelmaa. Kai se tästä, olettaisin että realistiset mahikset ykköseen on... Kunhan kaikki menis kuten treeneissäkin, se on ihan eri juttu se.

Jospa sitten vielä pari sanaa tämänpäiväisestä jäljestä. Tein taas vähänamisen ja mutkikkaan jäljen. Itse jäljellä ei ollut mitään ongelmaa. Hankaluus liittyy vain sen alkuun. Olen nyt koittanut hieman vaikeuttaa jäljen aloitusta, niin etten aina vie Figoa suoraan jäljen eteen ja anna siinä käskyä jäljestää. Nyt olin parin metrin päässä suoraan sivussa. Kakarahan iskee nokan maahan ja sinkoilee päättömästi jälkeä etsiessään. Löytää sen kyllä pian, kun noin lähellä ollaan, muttei se kovin huolelliselta touhulta näytä. Rauhoittuu keskittymään heti, kun vaan jäljen löytää.

Ai niin, käytiinhän me näyttelyssäkin! Puolalainen täti ei tykännyt Figosta, tuloksena H. Kieltämättä olen yllättynyt, että näinkin kauan kesti ennen kuin osui se vähemmän hyvä arvosana kohdalle. Kyllähän toi mielipiteet jakaa, sen tiedän. Kaikkia polakin mainitsemia virheitä en ehkä allekirjoita, mutta suurimman osan kyllä. Kulmaukset erityisesti. Laitan arvosteluja Figon tulossivulle tässä, kunhan jaksan.

tiistai 29. toukokuuta 2012

Se on kesä ny

Hienot kelit ollu, ja kaikenlaista on tehty. Välillä kyllä on niin lämmin, ettei oikein viitti kauhean rajuja treenejä ja lenkkejä tehdä päiväaikaan. Viime perjantaina oli aika täydellinen episkeli, ja oltiinkin oikeastaan koko ilta Raumalla. Meinasin kyllä kääntyä samantien takas, kun totesin ettei siellä olekaan kentän ympärillä enää aitoja... :P Jotenkin oli sellanen fiilis, et kakara käy moikkaamassa kaikki. Noh, se oli turha pelko, ei ollut lähdössä mihinkään ja maaliintulokin oli asiallinen. Möllirata oli muuten jees, mutta siinä oli sellainen juoksusuora että tiesin jo etukäteen, ettei se voi onnistua. Suora putki, jonka jälkeen pari hyppyä lähes suoraan. En siihen oikein muuta keksinyt kuin kokeilla juoksukisaa koiran kanssa, ja eihän siitä mitään tullu. Figo ampui suoraan putkesta mun jalkoihin, joten se siitä. Aiemmin oli tullu yks hypyn ohitus, olin vähän huolimaton siinä ja Figohan ei oikein omine lupineen esteitä suorita :P Tämä rata on jopa videolla http://www.youtube.com/watch?v=nACmMuXulxc

Ykkösluokan rata oli ykkösluokan radaksi aika vaikea. Siitä selvittiin kuitenkin ilman kieltoja ja hyllyä, meno oli mun mielestä tosi jees. Kepeille meni sellaisella vauhdilla, että virhehän siinä aloituksessa tuli. Toisella yrityksellä ei ongelmia. Loppusuoralla kolautti renkaaseen ittensä, ja ehkä sen takia viimeinen rima putos. Itse asiassa niinhän se putos mölliradallakin. Luulen, että siinä oli syynä mun varmistelu: Olin niin varma, että se ampuu jonkun kimppuun siinä maaliintulossa, ja olin valmiina nappaamaan sen kiinni samantien kun laskeutuu maahan. Mut eihän se siitä mihinkään ollut menossa, vitsi kun oppis luottamaan. Mutta joka tapauksessa, ykkösluokan radalta 10, oli kyllä tosi jees rata vaikkei virheetön ollutkaan. Kontakteihin olin tosi tyytyväinen, ne on kyllä sellaiset kun haluankin.

Faron kanssa menin avoimen luokan radan. Raukalla oli kyllä niin paljon virtaa, et arvasin ettei lopputulos voi olla kovin menestyksekäs. rata oli vaikea, mutta ihan mukavalla tavalla haastava. Päästiin sujuvasti virheettömästi 10. esteelle asti. Siinä mun pakka jotenkin sekos, ja niin sekos Farokin. Loppurata mentiinkin sit ihan mitä sattui, Faro otti ilon irti ja meni esteitä koko rahan edestä. Mut kivaa hänellä oli :)

Ens viikolla on sitten molemmille kaks virallista rataa, pikkasen meinaa jännittää kakaran touhut! Mut ei paineita, nähdäänpähän nyt mikä on tilanne oikeasti.

Tokoiltukin on. Olin jo ilmoittamassa Faroa huomiseen kokeeseen, mutta tulin sentään järkiini. Olen nyt päättänyt koittaa saada paikan kuukauden päähän yhteen kokeeseen. Seuraamisen koitan hioa siihen mennessä sellaiseksi, ettei sen takia jäis ykkönen saamatta. Paikkamakuuseen haetaan varmuutta myös. Kummatkin on ihan ok mallilla, eilen oltiin Kirsin koutsattavana ja ihan jees fiilis jäi. Kyllä se tosta. Nyt on tämän asian suhteen sellainen "nyt tai ei koskaan" -meininki. Johan mä olen varmaan kolme vuotta ajatellut, että jos sit ens syksynä/keväänä/vuonna... NYT OIKEESTI!

Figo pääsi tänään taas jäljelle. Ehkä sellanen reilu 100m, paljon mutkia ja jonkin verran nameja. Askeleet oli ihan sipsuttaen. Figo vaikutti lopussa ihan siltä, et nyt vasta pääsi vauhtiin. Voinen siis vaikeuttaa oikeasti aika paljon, tai siis tehdä oikeasti pitkän pätkän. Nyt kokeilin kuitenkin pääasiassa tota namien vähentämistä, niin en viittinyt samaan syssyyn tuplata jäljen pituutta. Ei tuntunut kuitenkaan olevan ongelmia sen enempää vähänamisuuden kuin mutkienkaan kanssa. Nyt on myös keppien opetus aloitettu, ensin kotioloissa. Tässä vähän videokuvaa tämänpäiväiseltä reissulta http://www.youtube.com/watch?v=VPo6agGhWiE Harmillisesti ei tullut yhtä kunnon kulmaa videolle, kun vahingossa poistin ko. pätkän... Noh, pientä mutkittelua tohonkin mahtui.


lauantai 19. toukokuuta 2012

Kaikenlaista treeniä

Nyt on saatu vihdoin jälkikausikin korkattua. Olen malttanut tallata kaksi jälkeä, molemmat mettään. Eka oli ihan helppo, pikkasen mutkaa kyllä oli mutta nameja paljon. Testasin, onko Figo yhtään kartalla tuossa hommassa enää. Olihan se, komeasti seurasi ja into oli kova. Seuraavaksi päiväksi teinkin sitten reippaasti pitemmän jäljen ja vähemmillä nameilla. Tässäkin oli pari käännöstä, niissä ei kyllä ole ongelmaa ainakaan tällä hetkellä. Vähänamisuus taisi välillä hiukan hämmentää, mutta maltillisesti Figo palasi jäljelle eikä eksynyt. Eiköhän se tästä, nyt pitäisi varmaan hiljalleen niitä keppejäkin saada mukaan. Tietäis vaan, miten se tapahtuu :o

Agikisoissakin tuli käytyä välillä. Oli tosi mukavaa olla kahden Faron kanssa reissussa. Se oli aivan pöljänä, omana itsenään siis. Mentiin pitkästä aikaa kolme rataa. Kaikki olivat tosi kivoja, ehkä eka kaikkein vaikein kun oli jotenkin "ahdas". Se menikin vähän säätämiseksi, koko ajan tuntui että tasapainoillaan veitsen terällä valmiina tipahtamaan eli hyllyttämään. Ei se kaukana ollutkaan, mutta pelastusten kautta päästiin maaliin vitostuloksella, tuttuakin tutumpi rimanpudotus syynä vitoseen. Se tipahti paikassa, jossa olin aivan kujalla ja seisoin suoraan koiran edessä sen tullessa takaakierrosta. Noh, suoritukseen nähden hyvä tulos.
Toinen rata oli tosi sopiva meille. Alkusuoralla pääsi heti soveltamaan sivulle irtoamista ja pakkovalssia, kummatkin meni hyvin. Puomin ylösmeno oli ekalla kertaa (se mentiin kahteen kertaan) aivan herran hallussa, mutta virhettä ei tuomittu. Erityisen ylpeä olen kohdasta, jossa pysyin kuin pysyinkin omassa ohjausratkaisussani, vaikken nähnyt kenenkään muun tekevän niin. Tämä on aika poikkeuksellista, mulla on tapana muutella tekemisiäni tutustumisen jälkeen, koska "ei kukaan muukaan tee niin"... Nyt olisi ollut valittavana perus takaakierto tai niisto. Takaakierrossa olisi vaarana riman putoaminen, niistoa Faroa ei oikein kunnolla osaa, joten päädyin ratkaisuun "juoksen niin kovaa ku ikinä pääsen ja ehdin pakkovalssiin". Ja toden totta, mä kipitin, ehdin ja onnistuttiin! Hieno fiilis. Kaiken huipuksi muissakaan kohdissa ei virheitä tehty, meno oli todella sujuvaa ja mukavaa. Päästiin siis välillä nollan makuun ja tähän mennessä parhaalla sijoituksellakin kolmosluokassa, 6. Edellä pääasiassa "kovia tekijöitä", joten ihan huippusijoitus tuo oli meille. Näillä kahdella agiradalla olivat muuten etenemät 4,42 ja 4,11 m/s, alkavat olla jo varsin jees.

Hyppäri menikin sitten vähän plörinäksi. Alkusuora oli yhtä valssia, hyppyjä siksak-meiningillä ja lopuksi siksakin päätteeksi putkeen. Faro ei oikein malttanut, yksi hyppy levähti ja ajautui turhan lähelle vieressä ollutta putkea, sinnehän se sitten sujahti. Kepeillemenokin oli aika hankala, ja siinä säädettiin. Loppurata tais mennä ihan sujuvasti taas. En ollut ehkä ihan parhaassa terässäni enää, ja musta tämä hyppäri oli myös vaikein näistä kolmesta radasta. Ei mahdoton, muttei ihan meille sopiva. Jäi kuitenkin tosi jees fiilis näistä kisoista ylipäätään. Kontaktit on aika leviänä, mutta en jaksa huolestua niistäkään.

Sitten Figon treeneihin. Tiistaina käytiin kuokkimassa mölliryhmässä, jossa oli ykkösluokan agirata kokonaisuudessaan. Mukana niin kepit, rengas kuin keinukin. A:ta ei, koska meidän A on telakalla uusittavana. Ekalla yrityksellä tuli pitkästä aikaa renkaan sivusta. Se on vaikea este, joka ei varmasti vielä aikoihin tule olemaan täysin varma. Ekalla kertaa myös keinu meni vähän huolimattomasti, mutta pistän kokemattomuuden piikkiin. Tuntuu, ettei Figo aina tajua, että kyseessä on keinu eikä puomi. Näille on kyllä eri käskyt, mutta aina ei taida kroppa ja ajatus mennä yks yhteen. Pikkasen pientä säätöä ylipäätään, mutta varsin sujuvaa menoa. Toisella kiekalla meni rengas ja keinu moitteettomasti. Kepit taas menivät molemmilla kerroilla ihan nappiin. Pikkasen saatoin varmistella, mutta kaipa tässä kohti vähän saakin. Hyvältä ne vaikuttavat joka tapauksessa. Harjoitellaan ihan erikseen sitten erilaisia kulmia ja mun irtoamista jne. Nyt pidän tähtäimessä ensisijaisesti reilun parin viikon päässä siintävät kisat ja ykkösluokan kepittelyt.

Eilen otin pikaisesti keppi- ja kontaktisulkeiset. Kontakteilla oli namikippo etupalkkana, ja otin myös omia irtoamisia sivulle ja "jälkeenjäämistä". Ei ongelmaa, Figo ei karkaile ja etenee kontaktille vaikka olisi missä. Näyttää lupaavalta tällä hetkellä. Kepeilläkin saatiin oikein hyviä toistoja paljon. Ekan ja vikan välin ohjureilla koitin myös vaikeampia kulmia. Pikkasen on kakara pihalla, mutta ihan hyvältä tuokin vaikuttaa. Suorat lähestymiset on ihan pala kakkua. Pujotteluvauhti on ihan ok, pikkasen huomaa että kokematon on, mutta treenimäärään nähden näyttää oikein hyvältä. Tässä vähän videotakin välillä http://www.youtube.com/watch?v=BcTqqMsMlUM

Tokoiltukin on. En jaksa nyt analysoida muuta kuin paikkamakuun. En ole kotioloissa ottanut aikaa, mutta tuskin koskaan on kahta minuuttia maannut. Nyt sitten repäistiin kimppatreeneissä... Figo makasi kuin tatti koko kaksiminuuttisen, pysyttelin kyllä itse lähellä ja palkkasin useaan otteeseen. Siitä huolimatta ihan huippua, se ei yhtään ollut kysymysmerkkinä, et meneekö nyt oikein. Aiemmin olen havainnut, että tietyn ajan jälkeen sille iskee "epäusko", onko tämä nyt sitä mitä halutaan? Nyt ei ollut sellaista havaittavissa, taitaa olla tajunnut että se todellakin on se, mitä halutaan. Jes!

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Tehotreeniviikko

Tällä viikolla on ehditty käydä kentällä neljä kertaa, eli joka toinen päivä. On tehty lyhyitä, mutta tehokkaita treenejä keskittyen Figon keppeihin, keinuun ja renkaaseen. Aloitetaan kuitenkin Farosta, jonka kanssa oon hinkannut taas takaaleikkauksia ja vähän sylkkäriä. Muuten sit ihan perusjuttuja, loppusuoria ja sellasta. Takaaleikkaukset menee treeneissä tosi hienosti, joten pakko kai se on uskaltaa käyttää niitä kisoissakin enemmän. Ens viikonloppuna olis kolme starttia Tsaulla, katotaan mitä siellä pääsee tekemään. Rimoja ei ole nyt ropsinut juurikaan, joten tuskin se niin suuri ongelma sit onkaan. Faro on vaan ollut oma, taitava itsensä, joten en osaa kovin pitkästi sen menoista nyt kertoa :P

Figo on päässy tekemään kokonaista keinua. Ekat pari kertaa meni täysin ongelmitta. Ei tuntunut edes tajuavan, että jotain liikkuu jalkojen alla. Sitten oli pari kertaa, jolloin näytti ihan kun kakaraa vähän huimais :P Loikkas pari kertaa sivuunkin. Ohimenevä juttu, ja noiden kertojen jälkeen on mennyt ihan mallikkaasti. Pikkasen nopeammin sais mun makuuni juosta päähän asti, mutta eiköhän toi mene kokemattomuuden piikkiin vielä. Kontaktin ottaa nätisti. Ylösmenot on sekä keinulla että puomilla vähän herran hallussa, kun en ole sit kuitenkaan mitään erityisjuttua niihin malttanut opettaa. Mahdollisesti vois nyt vielä ottaa länget käyttöön.

Rengas on myös varmistunut tosi paljon, siinä tosin vaikuttais olevan puoliongelma... Toisin päin on paljon varmempi kuin toisin. Mutta treeniä vaan... Pari kertaa ollaan tehty loppusuoraa, jossa on remgas mukana. Lähetän siis eteen-käskyllä menemään, ja rengas menee siinä kyllä oikein nätisti. Muutenkin eteenmeno on alkanut sujua kohtuullisesti, ja hyvä niin, siitä kun on ykkösluokan radoilla monesti iloa.

Sit vielä keppianalyysi. Tänään mentiin neljällä ohjurilla, eli ekassa ja viimeisessä välissä. Keskiosaan ei enää niitä kaipaa. Jokusen kerran oon koittanut ilmankin ohjureita, aloitus menee varsin mallikkaasti mut viimeiset kaks väliä on ne kriittiset, kuten tavallista. Pyrin olemaan ihan reippaasti sivulla ja annan Figon pujotella itsenäisesti. Jos varmistelen enemmän, niin sujuu kyllä ilman ohjureitakin. Haluan nyt kuitenkin alusta asti saada ne sellaiseksi, ettei tarvii mua ohjaamaan nenästä. Hienosti ovat edenneet kyllä :)

Kuukausi olis nyt aikaa tavoitekisoihin. Ihan lupaavalta näyttää. Keskeneräinen on vielä ilman muuta, mutta haluan nyt käydä tsekkaamassa tilanteen ja korkkaamassa kisakirjan noissa kisoissa. Seuraavilla en sitten pidä kiirettä, vaan opetellaan ne kepit ja muut hankaluudet paremmin kuntoon. Sillai, ettei sit olis niin kamalaa jos noustais äkkiä kakkosiin. Se nousu on kuitenkin tämän vuoden tavoite, enkä pidä sitä ollenkaan pahana tavoitteena. Figolle on tullut nyt ihanasti vauhtia, kun on päässyt tekemään kunnon pätkiä ja kaikkia esteitä. Ja varmuutta tulee, ei se ehkä niin hidas olekaan kuin aluksi tuntui. Tässä pätkä tämänpäiväisestä sessiosta. Tein lyhyen, helpon radanpätkän, jossa kaikki nuo hankalat esteet mukana. Kaikki olivat ekaa kertaa mukana radalla, siihen nähden tosi kivasti meni. Ja se linkki http://www.youtube.com/watch?v=AQQRfUuYkIY - videointi ei päätä huimaa, olin yksin ja näköjään pikkasen huonosti tähtäsin, kun keinun toinen pää jäi pois kuvasta. Ja ekaa pätkää saa vähän tihrustaa... Mut parempi ku ei mitään.

Eilen käytiin misseilemässä. Mielenhäiriön seurauksena oli tosiaankin molemmat pojat mukana. Tuomari oli melkoisen tehokas serbisetä, ei varmaan minuuttia pitempään yhden koiran kanssa mennyt ja arvostelut olivat aikas lyhyitä ja ytimekkäitä. Suurimmasta osasta taisi sanoa vain pari virhettä ja that's it. Figosta sentään saneli positiivistakin, ja se olikin toinen SA:n saanut uros. Toinen kuitenkin vei voiton PU-kehässä ja sertin myös, joten kakara sai tyytyä varasertiin. Hieno suoritus kuitenkin sekin, ja kenties se oikeakin vielä joskus napsahtaa. Faro esiintyi avoimessa luokassa ja sai kaikkien muiden (?) luokkalaisten tapaan EH:n. Samat virheet kuin aina ennenkin, kevyet korvat ja korkea häntä. Näinhän se on, ja noiden ansiosta ei EH:ta parempaa ansaitsekaan. Harmi että arvostelu oli mitä oli, mielelläni olisin halunnut vähän tarkempaa analyysiä... Faro on niin muuttunut edukseen viimeisen vuoden aikana ja todella aikuistunut kropaltaan. Olis kiva saada tekstiä hiukan enemmän. Tuskin nyt kuitenkaan tulee vietyä kehään uudelleen. Faro kyllä tykkäis hommasta paljon enemmän kuin Figo. Oli aivan pöljänä, nuoli tuomarin kädet ja hyppi vasten, kiehnäsi tuttuun tapaansa. Juostessa yritti hyppiä kuin peura. Onneksi testasin ennen kehää hiukan sitä juoksemista (Farohan oli viimeksi nähnyt näyttelyhihnan silloin melkein 3v sitten, kun viimeksi kävi), koska ensimmäinen harjoitus oli yhtä hyppimistä ja laukkaamista. Ihan hassu! <3 Tässäkin näkyi niin hyvin noiden poikien ero, Faro on höppänä hepsankeikka ja Figo sellanen vakava tosimies.

Ajattelin nyt Figon ilmoitella Salon kaikkien rotujen näyttelyyn kesäkuulle, sen jälkeen saakin sit seuraava odotella jonnekin syksyyn. Ai niin, sattumoisin Figo pysähtyi näin hienoon asentoon treenikentällä odottaessaan, ja mulla oli kerrankin kamera kädessä sopivasti.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Epistelyä ja täsmätreeniä

Käväistiin taas ATT:lla epistelemässä männä viikolla. Otin vaan Figon mukaan, ajatuksena treenata oikein kunnolla myös olemista ja odottamista. Se menikin hienosti :) Yksin ollessaan Figo on huomattavan paljon asiallisemmin kuin Faron ollessa mukana. Sen kanssa on suorastaan miellyttävää olla menossa :D Se on rento ja rauhallinen, keskittyy oleelliseen eikä vaan nostele karvoja ja tuijota ohikulkijoita. Ja nosta jalkaa joka jumalan ruohonkorteen ja mielellään niin korkealle, että meinaa kaatua. The Äijä. (Täsmennys: Siis ei toki Faro käyttäydy näin, vaan Figo silloin, kun Faro on mukana. Faron kanssa rasittavuutena kisapaikalla on kiljuminen, joka alkaa välittömästi sen päästessä halliin ja loppuu vasta, kun pääsee sieltä ulos. Tänä aikana se ei tajua muusta maailmasta mitään, ja näkee vain esteet. On nautinnollista olla hallissa Figon kanssa, kun se pystyy keskittymään muuhunkin.)

Tässä rento kakara odottaa kiltisti vuoroaan. Oli tosi paljon koiria, ja maximöllit alkoivat varmaan lähempänä iltakasia (kuudelta oli jo menty paikalle). Odottamista siis riitti.

Möllirata oli aika paljon totuttua vaikeampi, ohjelmassa mm. kaksi käytännössä ihan pimeää putkikulmaa. Figo on ne kyllä hallinnut, mutta nyt oli ihan pihalla ekassa kohtaa. kiersi putken kahteen kertaan, ja vasta helpotettuna meni sinne. Toinen meni jo paremmin, mutta siinäkin melkein pysähtyi vielä kysymään, et "tänne vai?". Lisäksi heti alkusuoralla oli pituus, jonka yhteen palikkaan koski. Videolla kylläkin huomaan, että mä lasken kättäni ihan pöljästi juuri ponnistushetkellä. Luulenpa, että tämä johti kosketukseen. Mutta on pituutta muutenkin aika vähän menty, täytyy ottaa se nyt treeneissäkin mukaan kuvioihin välillä. Muuten rata meni ihan ok. Yhdessä kohtaa levähti oma ohjaus, ja unohdin valssata, mutta onneksi Figo hallitsee myös poispäinkäännöksen joten siitä selvittiin :P Olen ihan tyytyväinen, meno oli selvästi rennompaa kuin ekalla kerralla tuolla. Jospa seuraavaks päästäis jonnekin muualle epiksiin myös.

Tänään kävin molempien kanssa ottamassa pienet täsmätreenit. Faron ohjelmassa oli takaaleikkauksia. Ne ovat olleet jotenkin epävarmoja kisaradoilla, joten päätin vähän muistuttaa niin koiran kuin omaankin mieleeni sitä. Yksinkertaisesti tein kolmesta hypystä pätkän, johon lähdettiin puomin alastulolta. Ja täytyy kyllä todeta, ettei ollut mitään ongelma... "Kyllä se treeneissä osaa", todellakin. Molempiin suuntiin meni oikein hyvin. Jospa seuraavaksi koittais saada ratatreeniin tämmösiä paikkoja kans. Radalla on kuitenkin aina vähän hankalampaa, tai erilaista ainakin. Lisäksi otin parit pakkovalssit muistin virkistykseksi, no problem.

Tähän väliin muistan mainita, että käytiinhän me jo alkuviikolla ottamassa puomitreeniä Faron kanssa. Eteen namikippo, mä jättäydyn taakse/sivulle ja annan pinta-käskyn. Sitten vapautus kipolle. Pikkasen oli Faro kysymysmerkkinä pari kertaa sen vapautuksen kanssa... Mutta ihan hyvin tää meni, yllättävän. Eiköhän tosta viedä hyvä saada, tai ainakin nykyistä parempi.

Sitten kakaran sessioon. Sen kanssa ohjelmassa oli erityisesti keinu. Tehtiin nyt ekaa kertaa bäng-treeniä, eli tuin keinun alapään ylös ja Figo sai hypätä sivusta alastulolle, niin että keinu laskeutuu jonkun 10-20 cm maahan. Ei ollut kertakaikkiaan mitään ongelmaa, ja rohkeninkin lisätä putoamismatkaa jonkin verran. Katsotaan ens kerralla, jos näin helpolla alkaa sujua niin hyvin pianhan mä testaan kokonaista keinua. Lisäksi otetiin vähän rengasta, ja sekin vaikuttaa aika hyvältä. Ekaa kertaa päästiin oikein kunnolla juoksemaan rengasta eikä vaan niin, että mä otan vastaan toisella puolen. Sit vielä loppuun pari eteen-käskyn harjoitusta, ni johan kelpas. Tosi lupaava sessio, alkaa tuntua ettei tuo kisatavoite ole ollenkaan mahdoton.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Monenlaista uutista

Asia 1: Figon lonkat A/A ja kyynärät 0/0! Kuten Ventelä lupailikin.

Asia 2: Jossain mielenhäiriössäni menin ilmoittamaan molemmat koirat Harjavallan ryhmikseen. Faro ei ole kyllä turkillisesti ihan edustavimmillaan karvanlähdön takia. Lähtee sitä molemmista tajuttomasti, mutta Farossa muutenkin huonon värisenä trikkinä se näkyy tavallistakin kehnompana mustana värinä. Nooh, on sitä nähty pahemmankin värisiä kehässä, ja eiköhän huomio kiinnity harmaaseen naamaan ja kieppihäntään ennemmin ;) Kropallisesti se on kyllä ihan parhaimmillaan mielestäni, näyttää niin aikuiselta ja on just sopivassa lihassa. Saa nähdä mitä serbi meinaa, kummastakin.

Asia 3: Vihdoinkin päästiin korkkaamaan tän vuoden kisat. Muuten jäi tosi hyvä fiilis, mutta rimoja tuli alas luvattoman paljon. Toisella radalla kolme... Tällä viikolla olis vielä yritystä saada joku hiukan kattomaan sen hyppimistä ja mahdollisesti videoimaan sitä mullekin. Täytyy nyt tarkastella siihen malliin, että onko kenties jotain fyysistä ongelmaa. Osa tiputuksista menee toki mun piikkiin ihan täysin, kun säädän koiran ponnistaessa jotain omituista, ja ohjaan huolimattomasti. Vähän jäi tää toinen rata harmittamaan, kun oli muuten niin hyvää menoa. Ekalla radalla oli ihan karmea varsinkin A:n kontakti, ja kepeillä hätiköin ja tuli perinteinen viimeisen keppivälin virhe. Alussa muurin hyppy menee myös ihan mihin sattuu, kovasti ajattelin ennakoivaa ohjausta mutta toteutus on mitä sattuu. Noh, tämän talven treeneillä oli meno kuitenkin ihan jees.
Tässä eka rata http://www.youtube.com/watch?v=K05hcH_3bQs&feature=relmfu
ja toinen http://www.youtube.com/watch?v=Vh4qxKEjOLQ&feature=relmfu

Tänään käytiin sit korkkaamassa oma ulkokenttä \o/ Ihan vaan kepittelyn merkeissä. Se tulee nyt Figolle tehotreeniin, kuten myös rengas ja keinu. Ajatuksena edelleenkin ne kesäkuun kisat. Voi olla, että seuraavat on sitten vasta joskus, mutta jotenkin kuumottaa käydä ainakin ne yhdet heti kun ikää on riittävästi ja taitoja edes jokseenkin riittävästi. Uskoisin, että se onnistuu hyvin, jos vaan kelit sallivat kentän käytön tästä lähtien säännöllisesti. Tässä kakaran keppitilanne tänään, ja vähän leikkiä myös ;) Ohjureista ajattelin seuraavalla kerralla ehkä poistaa pari, tai sitten koitetaan vaikeuttaa muuten... Sisäänmenoja, mun sijainti vähän kauemmas tms. Katotaan nyt! http://www.facebook.com/photo.php?v=2770169462753

Se on kevät ny!

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Epistelyä

Torstaina lähti maalaispoika Figo suureen maailmaan, ATT:lle epiksiin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua! Ja voi jessus että mua jännitti. Se näkyi selvästi koirassakin, Figo oli hiukan jännittyneen oloinen sekin ja korvat pyöri kuin propellit. Kun vauhtiin päästiin, niin meni kuitenkin radalla hienosti :) Mun ohjaamiseni oli melkoisen jäykkää jännittämisen takia, enkä todellakaan mitään kurveja muotoillut paremmiksi tms. Pääasia oli, että Figo oli innostunut ja pysyi radalla, eikä keksinyt mitään omaa kivaa. En olisi ollut yllättynyt, jos niin olisi käynyt. Helpotti kummasti, kun huomasi että sen kanssa pystyy "suuren yleisön" edessä myös menemään.

Suoritus on jopa videolla :) http://www.facebook.com/photo.php?v=2688035729461

Puomin ylösmeno on vähän hassu, tais olla viittä vaille ettei tullut ohi. Ei olla hetkeen menty kontakteja radalla, eikä se oikein osaa hakeutua niille vielä radalla. Alastulot oli ihan ok. En tehnyt niihin suurempaa häiriötä, kun tilanne oli muutenkin jo riittävän erikoinen kakaralle.

Avoimen luokan rata oli aika hankala, ja saatiinkin Faron kanssa hylly aikaan heti kolmannella esteellä. Ajautui vaan väärälle puolelle hyppyä, kun ennakointi edellisellä esteellä ei ollut ihan riittävä. Harkitsin ihmisnuolta, mutta en viitsinyt sit kumminkaan. Päätin ottaa niin kisanomaisesti tuon kuin suinkin, ja virallisessa kisassa en varmasti olisi sitä lähtenyt kokeilemaan, kun edellisen kerran on sitä käytetty joskus kesällä. Mut pitäis uskoa, että Farolle voi käyttää kaikkea muutakin kuin valssia valssin perään... Kontaktit vähän lipsui, mikä ei ollut yllätys. Noh, kurinpalautusta niihin on luvassa. Kepeistä en tiedä mitä tapahtui, olikohan ehkä liikaa vauhtia kun pimeästä putkesta tuli, ja liukasta myös. Havaintojeni mukaan noin päin toi nurmi on jotenkin liukkaimmillaan, tai ainakin Faro on pahimmat liukastelunsa ATT:lla tehnyt nimenomaan tuossa suunnassa. No, tiedä häntä. Muuten tosi hyvä meno mun mielestä, varsinkin treenimäärään nähden. Tässä videomateriaali http://www.facebook.com/photo.php?v=2690714836437&set=vb.1513481185&type=2&theater

Tulevana perjantaina sitten pari starttia Faron kanssa pitkästä aikaa. Ei sen kummempia odotuksia, mutta käydään nyt katsomassa tilanne talven jälkeen. Täytynee käydä vielä kasvihuoneella tiistaina treenaamassa, varmaan sitten viimeinen sessio siellä tällä erää.

Figo kävi lonkka- ja kyynärkuvilla, tuloksia vielä odotellaan. Ei kuitenkaan pitäisi olla suurempia ylläreitä tulossa, näyttivät siisteiltä kaikki. Lonkista nappasin jonkinlaisen kuvankin, toivottavasti on sopivan kokoinen (klikkaamalla suurenee).

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Viikon paketointi

Jospa löis viikon pakettiin, ennen kuin tulee torstaina taas lisää raportoitavaa.

Eli viime torstaina olin kurssitreeneissä Faron kanssa. Ai että miten oli ihanaa treenata sen kanssa kunnon olosuhteissa pitkästä aikaa, ja ylipäätään osallistua oikein koutsin vetämään sessioon :) Figon kanssa menee aina osa energiasta kaikkeen epäoleelliseen ja sen palkkaaminenkin on jotenkin rankkaa, joten tosi kiva keskittyä ihan vaan oleelliseen. Treenin hankaluutena meille oli tuttuun tapaan suora. Koiran lähetys kaarevaan putkeen, siitä suoraan pussiin ja pussin jälkeen ~45 asteen kulmassa suorassa linjassa hyppy ja putki. Pussin ja seuraavan hypyn välimatka oli sivusuunnassa melkoinen, ja radan jatkoa ajatellen oli myös syytä ehtiä vaihtaa puolta. Ensin keskityttiin siihen pussiin lähettämiseen = sivuirtoamiseen. Parin toiston jälkeen ihan ok. Tässä olis ollu paikallaan myös pussijarrutus, koska Faro ampaisi sieltä suoraan eteenpäin kuin tykinsuusta, mikä toi ongelmia seuraavalle hypylle. Mutt kyllä mä sinne sit ehdin, kun ihan tosissani keskityin pinkomaan ja valssikin ehti. Pussia tarttis kyllä treenata enemmän, hankalemmissa kohdissa. Muuten pätkä oli aika selkeä Farolle. Kivaa oli <3

Figokin oli mukana, ja sen kanssa kävin koirapuistossa. Halusin nähdä miten se käyttäytyy yksinään muiden koirien kanssa, se kun ei ole tainnut kertaakaan olla yksinään kenenkään kanssa riehumassa. Olihan se aluksi ihan häntä ja karvat pystyssä, mutta vaikutti vain innostuneelta siitä huolimatta. Ei mitään rähinöitä tai astumisia, tai muutakaan tyhmää. Nätisti juoksi varmaan 10-15 min pysähtymättä kertaakaan :D Vuorotellen jokaisen puistossaolijan kanssa. Hain vielä Faronkin mukaan, ja jotenkin tuntuu että se vaikutti kakaran touhuun. Tai sitten sille vaan alkaa riittää muiden häärääminen siinä vartin jälkeen, jos tommosessa suljetussa paikassa ollaan. Ihan nätisti kyllä oli, mutta alkoi vähän haukahdella ja muutenkin käytös oli vähän erilaista kuin aluksi. Ajattelin ottaa nyt oikein tehojakson sen totuttamisessa yksin olemiseen. Sais vähän itsevarmuutta, niin jospa se sen terävyys siitä tasoittuis entisestään. Melko rasittava ominaisuus nimittäin, sitä kun on kaikkea ihan tyhmääkin kohtaan.

Eilen tehotreeni jatkui, ja kävin Figon kanssa yksinään urhelukentän parkkiksella pienesti tokoilemassa. Se jäikin sit tosi helpoksi sessioksi, kun melkein heti sinne kurvas pari autoa häiriöksi. Ihmiset olivat kyllä niin iisisti, että häiriö oli just sopiva. En viittiny kuitenkaan ahnehtia, vaan tehtiin ihan vaan pikkuseuraamisia ja perusasentoja, paikkamakuun alkeita jne. Ennen häiriön saapumista olni ehtiny vähän kokeilla täyskäännöksiä. Ylipäätään käännöksiä tarttis nyt jaksaa treenata. Suoraan seuraamisen suhteen en ole huolissani. Oli kyllä ihan hyvä lyhyt sessio, loppuun kunnon lelunrepimiset ja sit autoon. Niin, menin oikein autolla tohon etten sotkisi treeniä lenkin yhteyteen.

Tänään sit kasvihuoneella Faron kanssa. Ohjelmassa 15 esteen ykkösluokan tasoinen rata, jossa oli pari vähän hankalampaa kohtaa. Toinen sellainen, että putkesta mentiinkin puomin sijaan puomin alla olevaan putkeen, sen suu suht lähellä puomin ylösmenoa. Rasittavaa, miten se tyrkytti sitä puomia koko ajan. Jatko oli melko kiireinen, joten hätiköin putkeen ohjaamisen jotta pääsisin jatkamaan ajoissa. Olis voinut tietty kokeilla sitä lähetystä kauempaa... Noh, jospa muistais myöhemmin testata samanlaista kohtaa. Toinen hankaluus oli yllätys yllätys, suora. Se alkoi takaakierrolla, josta pituus, pussi ja putki. Putki oli pikkasen eri linjassa. Jälkeenpäin ajatellen olis voinut toimia takaaleikkaus ennen pussia, jolloin olisin saanut sitä käännettyä sinne putken suuta kohti, ja se olis ollu enemmän tyrkyllä. Farolle ei oikein toimi eteen-käsky muilla kuin hypyillä... Tässä siis yksi treeniaihe, eteen irtoaminen muualle kuin hypyille. Muuten hyvä pätkä ja kontaktitkin oli varsin ok. Alan tiukentaa otettani Faronkin kanssa, kun Figon kontakteilla oon niin natsi... Ei se välttämättä huono juttu ole.

Loppuun vielä kakara ja harmaahapsi ;) Perinteinen istumaposeeraus pitkästä aikaa.

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Keinuttelua

Tänään käytiin pienesti kasvihuoneella kokeilemassa agimeininkiä saikun jälkeen. Huomenna alkaa uusi Elinan kurssi, jolle ajattelin ekalla kertaa mennä Faron kanssa. Kakara saa ottaa vielä hiukan rauhallisemmin varmuuden vuoksi. Sen kanssa tehtiin tänään vihdoinkin keinua. Ihan samalla taktiikalla kuin ekalla harjoituskerralla (kyllä, tasan kerran on harjoiteltu aiemmin), eli keinu tuettuna yläasentoon ja sitten vauhdilla sen päähän, jossa odota-käsky ja nannaa. Sit nosto alas. Meni tosi hienosti, päästin lopulta ihan ilman pannasta varmistamista menemään, kun homma oli selvästi hanskassa. Jos näin hyvin etenee, niin ei tarvii montaakaan kertaa tätä harjoitella, kun päästään etenemään. Räminäharjoitusta vois kyllä aloittaa jo samantien.

Lisäksi otin keppejä ohjureilla, niistä tosin yksi puuttui kun oli jumissa lumihangessa... Pääosin ihan jees kepittelikin, ei vielä oikein osaa hakea keppejä itse ja ohjurittomassa kohdassa on pikkasen wtf. Kuitenkin tähän hetkeen ihan kelpo suoritus. Kontaktit käytiin muutamaan kertaan läpi. Kerran karkas A:lta mutta tajus kyllä itsekin heti virheensä. Varsin tyytyväinen olin tähän sessioon.

Faron kanssa tein pientä radanpätkää tarkoituksena lähinnä päästellä höyryjä. Sen kanssa on kasvihuone vähän huono treenipaikka, kun ei viitsi sotkea valmiita ratoja ja tilaa ei ole rakentaa omia pätkiä. Sen kanssa treeniä kaipaisin erityisesti
-takaaleikkauksiin
-itsenäisempiin keppeihin, erityisesti keppien loppupää
-itsenäisempiin kontakteihin ja
-poispäinkäännöksiin.
Voipi jäädä nämä täsmätreenit siihen, kun kentälle taas pääsee. Kyllä me nyt kuitenkin pääsiäiskisoissa taidetaan käydä tsekkaamassa taso talvikauden jälkeen.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Elävien kirjoissa

Faro tais sitten säästyä yskältä :) Kakaralla se oli melko sitkeä, muttei onneksi mennyt mitenkään erityisen rajuksi. Yli viikon kuitenkin yski, eli vieläkin on treenitauolla. Eilen käytiin pikkasen kunnollisemmalla lenkillä ekaa kertaa saikun jälkeen, eikä tullut yskää edes rasittuessa. Taidan kuitenkin ensi viikolla vielä pitää agitreenit tosi kevyinä sen kanssa. Kurssitreeneihin taidan mennä Faron kanssa. Ajattelin nyt vuorotella niiden kanssa siellä. Vaikka kyseessä on mölliryhmä, niin radat ovat sen verran hankalia että Farokin saa niistä kyllä irti vaikka mitä. Tulee vaan keskityttyä sen kanssa vähän eri juttuihin kuin Figon kanssa tekisin.

Päätin nyt ihan oikeasti ottaa Figon kanssa tavoitekisoiksi Rauman alkukesän kisat. Siellä on kaksi agirataa, joten se keinukin tarttis ihan oikeasti opettaa. Aloitamme sen ensi tilassa. Keppien suhteen en huolestu, ja muut kontaktit ovat oikein hyvällä mallilla. Ens kuussa jos päästäis ainakin yksissä epiksissä käymään, niin näkis miten se käyttäytyy kisamaisessa tilanteessa. Käykö moikkaamassa ratahenkilöt jne... Tästä kaverista ei aina tiedä, Faron kanssa ei ole koskaan tarvinnut edes ajatella tuollaista mahdollisuutta.

Saikun aikana ei ole tehty kyllä juuri mitään. Pienikin kiihtyminen sai heti yskän aikaan, joten en ole viitsinyt pikkujuttujakaan hinkata. Luita on mennyt paljon, niin on ollut edes jotain tekemistä. Lisäksi testasin halpaa älypeliä, eli nami Tupperware-kipon alle. Farolle tämä oli tuttu juttu vuosien takaa, ja se osasikin käyttää tassua apuna kupin kippaamisessa. Figo oli ihan pihalla, liikutti vaan kippoa kuonolla ja ihmetteli, kun nami ei tullutkaan esiin sitä siirtämällä.

Saikku on ollut kyllä hyvää harjoitusta hihnakävelyyn. Olen sen verran laiska, etten kamalasti jaksa hihnalenkkeilyä normioloissa. Nyt on tullut tehtyä hihnalenkkejä suuntautuen tuonne ihmisten ilmoille, eli on tullut tavallista enemmän ohituksia ja muuta jännää. Figohan on niiden suhteen saanut kasvaa vähän pellossa... Mutta ihan siedettävästi ne menee nyt, karvat kyllä nousee ylös mutta pysyttelee hiljaa, ainakin niin kauan kunnes vastaantulija mahdollisesti alkaa rähistä. Vaikuttaa kyllä tietävän hyvin, ettei rähistä saa. Sen verran kovasti nöyristelee mua, jos aloittaa rähinän ja pääsee niskanahkatalutukseen. Sen jälkeen ollaan niin kilttiä poikaa että. Mut joo, kyllä siitä hyvä tulee. Pitäis jaksaa tehdä enemmän harjoituslenkkejä ilman Faroa. Tosin, yksinään ollessa Figo käyttäytyy tosi hienosti...

perjantai 10. helmikuuta 2012

Yskää :(

Figolla on kennelyskä :( Eilen yskäisi muutaman kerran epäilyttävästi, ja yöllä aloitti ahkerammin. Kröhii vaahtoklimppejä lattialle, josta joko se tai Faro nuolee ne. On siis melkoinen ihme, jos faro säästyy taudilta... Toistaiseksi sillä ei ole mitään oireita. Varmasti sieltä Kaarinan treenihallilta tää on tarttunut, Farohan ei ole siellä käynytkään. Mutta odotettavisa on oireita silläkin pian. Odotan mielenkiinnolla tulevaa lepojaksoa, täytyy keksiä paljon aivotyöskentelyä niille sisätiloissa. Jos keli vähän lämpenis, niin vois varmaan varovasti jotain pikkutokoilua tehdä pihalla. Kassellaan. Soittelin Ventelälle luustokuvauksen takia, ja päädyttiin perumaan maanantainen aika. Ei suositellut rauhoitusta flunssaiselle, ja lisäksi on parempi pitää se pois klinikalta pärskimästä. Harmittavaista, olin niin odottanut kuvausta ja nyt se siirtyy varmaan noin kuukaudella eteenpäin. No, ei mahda mitään.

Tällä viikolla oltiin siis vielä treeneissä, kun flunssasta ei vielä ollut tietoa. Kivasti meni. Ennakoivaa valssia tahkottiin aika pitkään, kun ei vaan meinannut mulle mennä jakeluun. Muuten radanpätkä meni kivasti, ja Figo lukee mua edelleen tosi hienosti. Lähtöpaikka oli melko rauhaton, kun 5m päässä oli muita koiria omistajineen höpöttämässä. Vilkuili välillä sinne lähdössä istuessaan, mutta keskittyi taas kun vähän "yskäisin" :P Kontaktitkin meni radalla aika kivasti. Hyvä tulee! Nyt tulee sit vaan pieni treenitauko... Ilmoittauduin vielä toiselle möllikurssille. Ajattelin käydä poikien kanssa vuorotellen. Lisäksi kasvihuonetreenit jatkuu ainakin kuukauden päivät vielä, tosin saa nyt sit nähdä miten me siellä päästään enää käymään... Toivottavasti kenttäkin sulais aikaisin tänä vuonna.

Faron kanssa täytyy jättää suunnittelemani kisat väliin tän flunssan takia :( Helmikuun kisat tulee ihan liian nopeasti, ja maaliskuussa on samana päivänä vielä beagleporukan kokouskin. Kattellaan sit huhtikuun puolella sitä kisaamista... Maaliskuulle olis kyllä parit epikset, toivottavasti niihin päästäis.

Kovista pakkasista huolimatta Faron korvat ovat aika hyvässä kunnossa :) Päätin, etten laita niihin mitään tököttiä vaan annan olla. Pipo on joka ulkoilulla päässä. Jospa ne nyt säästyisivät kunnon paleltumiselta suojauksen ansiosta. Tekis mieli käyttää sekin näyttelyssä kesällä pitkästä aikaa :) Nyt kun on vähän saanut lihottuakin, on aika sopivassa kunnossa nyt. Korvista siis kiinni se homma.

Aijoo, vihdoinkin hoksasin, että tuota kommentointia on mahdollista säädellä myös... Nyt sen pitäis onnistua kaikilta. Jos jollakulla on jotain sanottavaa ;P

tiistai 31. tammikuuta 2012

Terveystarkastukset osa 1

Eilen tutkittiin Figolta silmät ja polvet, kummatkin kunnossa. Eipä niitä nyt oikein osannu jännätäkään, silmät jo pentuna katottu ja hyväksi todettu, ja polvissa ei collieilla vikoja käytännössä ole. Sai kuitenkin sen verran pienellä lisämaksulla silmien päälle, et mikä jottei niitäkin samalla kopelois. Lisäksi kakara sai rokotukset, niin ei tarvii sitten erikseen käydä niitä ottamassa. Kahden viikon päästä luvassa sit osa 2, eli lonkat ja kyynärät.

Emmä sit jaksanukaan edellistä tekstiä täydennellä :P Muutenkin ollut vähän laiska fiilis päivittelyyn. On ollut sen verran kylmä, että tokojuttuja ei ole tehty yhtään. Tänään taitaa jäädä Farolta agitkin väliin, kun on niin kylmä ja pitäis ehkä ottaa vauva mukaan sinne. Mutta katsotaan, jos isäntä ehtii töistä ajoissa niin taidan mennä. Figo saa tällä viikolla tyytyä vain huomisiin kurssitreeneihin.

Kurssilla onkin mennyt aika kivasti. Ollaan saatu kerran suihkautettua sille paineilmaa naamalle, kun karkasi kaverin luo. Ei ole sen jälkeen mennyt, oliskohan oppinu jotain? Muutenkin se on nyt alkanu vähän nöyristellä, kun olen muutaman kerran aika tehokkaasti antanut palautetta tietyistä asioista. Lähinnä lenkkirähinästä, eikä sellaista nyt ole ollutkaan enää. Myös kyttäily ja mörköily on vähentynyt huomattavasti. Kyllä siitä vielä koira tulee!

Viime viikon kurssitreenit oli suorastaan menestys :) Oli 11 esteen rata, jossa kaikenlaista pientä haastetta: liikkuvaa valssia, hankala putkikulma, takaakiertoa, takaaleikkausta, poispäinkäännöstä ja loppuun vielä A. Tämä päästiin sujuvasti ja virheettä läpi \o/ Figolla oli tosi hyvä fiilis ja mäkin olin iskussa. Tosi hyvä fiilis jäi. Kontaktitkin on nyt hyvällä mallilla, alan nyt vaikeuttaa niitä entisestään. Keinua pitäis aloitella... Voi olla, että teen sen sittenkin "perinteisesti" samalla tavalla kuin Farolle aikanaan. Katotaan nyt. Ohjauksellisesti Figo on aika kehittynyt jo kokemukseensa nähden, ja se on mulle aika helppo ohjattava. Sellainen "juna", joka seuraa mun ohjausta tunnollisesti eikä hötkyile ja tee omia ratkaisuja. Luulenpa, että sen kanssa tulee kisaura olemaan tulosvarmempi kuin Faron kanssa.

Faro on jatkanut lähinnä takaakiertosulkeisia taas. Kyllä se ne osaa, ei mahda mitään :D Ai että mä odotan, että pääsee taas omalle kentälle. Tää talvi on vähän tällaista, ei tule treenattua sen kanssa mitään uutta vaan lähinnä lämpimiksemme jotain mennään.

Ai niin, Figo kävi näyttelyssä. Tuloksena jopa SA! Arvostelu on sen tulossivulla. Olin kyllä SA:sta yllättynyt, ERI ei niinkään yllättänyt. Se käyttäytyi tosi kivasti koko reissun, kehäkäytöksessä kyllä huomasi että harjoittelu on jäänyt "hiukan" vähälle... Mutta arvostelussa silti luki, että hyvin esitetty :D Ei ollut vissiin rima kovin korkealla tuon kirjaamisessa.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Treenien makuun

Aloitan kuitenkin terveysuutisilla: Faroa tutkittiin suht kattavin verikokein ennen joulua, koska sen pötsi on ollut vähän epämääräinen jo pitemmän aikaa. Laihtunutkin on, ei nyt kamalasti mutta kuitenkin, vaikka syö hitosti. Mitään vikaa ei kuitenkaan löytynyt, joten "diagnoosi" on nyt ns. läpipasko, paskamaha. Nyt on kokeilussa uusi ruoka, Hill's lamb&rice, joka ainakin toistaiseksi vaikuttaa hyvältä. Katsotaan parin säkin jälkeen, onko saanut lihaa luiden ympärille. Mitään mörssäriä Farosta ei koskaan tule, kevytrakenteinen se on ja siihen olen tyytyväinen. Nyt on kuitenkin selkänikamatkin olleet niin hyvin esillä, että pari kiloa saisi saada täytettä itseensä. Kilppariarvot olivat myös entisellään, eli TSH erinomainen ja T4 ihan alarajoilla. Lekurin mukaan tällainen yleensä selittyy jollain sekundäärisellä syyllä eikä varsinaisella kilpparin vajaatoiminnalla. Farolla on TSH ollut koko seurannan ajan eli n. 1,5v 0,05-01 eikä ole muuttunut mihinkään. Mahdollisesti tuo lievä suolistohäikkä voisi sen T4 olla laskenut noihin lukemiin. Muita tutkittuja juttuja olivat haima (TLI 19,9, lisäksi tutkittiin haimatulehdukseen liittyviä arvoja), pieni verenkuva ja muita perusverikokeita, sekä folaatti ja B12-vitamiini (imeytymishäiriöitä ajatellen). Kaikki priimaa, joten kovin pahasti ei kroppa voi vikainen olla. Mennään nyt sitten tällä ruokavaliomuutoksella ja katsellaan, mitä tapahtuu. Myös "luonnollisempaa" ruokintaa olen miettinyt, mutta laiskana ihmisenä kokeilen mieluummin nappulaa ensin.

Ton laihtumisen saatan kyllä osittain myös kuvitella. Tai en nyt kuvitella, vaakalukema kertoo faktan, mutta liioitella. Nyt kun on vertailukohta, niin Faro tuntuu kunnon nälkäkurjelta puolta leveämpään Figoon verrattuna. Kakara on vaan kropaltaan muutenkin niin erilainen, ettei noita oikein voi verrata täysin. Painavat nyt about saman verran, mutta näyttävät ihan erilaisilta.

Figo on menossa loppukuusta silmä- ja polvitarkastukseen (polvet sai niin edullisesti "kaupan påäälle" et katotaan nyt sit nekin :P) ja ens kuun puolivälissä lonkka- ja kyynärkuville. Saadaan sit mustaa valkoiselle terveysjutuista.

Sitten niihin treeneihin. Kaks kertaa ollaan nyt päästy kasvihuoneelle joulutauon jälkeen. Olen siellä keskittynyt Faroon, koska kakaran kanssa käydään nyt möllikurssia Kaarinassa. Ovat peräkkäisinä päivinä, joten kyllästymisen pelossa en viitsi älyttömiä hinkata sen kanssa tuolla. Lähinnä pientä kontaktiharjoittelua ja sellaista. Noh, Faro on päässyt enemmän tositoimiin ja viime viikolla menikin aivan läskiksi. Virtaa oli kuin pienessä kylässä, ja mä tauon jälkeen ihan pihalla. Hän vaan sinkoili vallattomasti mitä eteen sattui mun yrittäessä ohjata edes jotain. Noh, en ottanut suurta stressiä vaan keskityttiin suurempien höyryjen päästelyyn.

Eilen käytiin virallisen treeniajan ulkopuolella hiukan paremmalla keskittymisellä. Tarkoituksena oli keskittyä takaakiertoihin ja hiukan muistutella sylkkäriä. Takaakierroissa ongelmana on ollut, että varmistelen ja saattelen liian pitkälle, jolloin tulee usein ongelmia ehtiä seuraavaan juttuun. Kierrot pitäis saada Farolle varmemmiksi. Nyt kun asiaa oikein ajan kanssa harjoiteltiin, niin eihän siinä mitään ongelmaa ollut. Hyvin se sinne lähtee, ja kun on lukinnut esteen niin mä voin rientää miten kauas vaan ehdin. Kun vaan uskaltais siellä kisoissakin luottaa, että se osaa...

Sylkkäriharjoitus jäi vähän tyngäksi, mutta sen verran mitä otettiin niin hyvin muistissa sekin. Lisäksi otin hiukan avokulmia kepeille. Niitä vois ottaa vaikka ekan keppivälin ohjureillakin, niin sais harjoiteltua pienempää avustamista.

Nyt ei jaksa enempää, jatkan myöhemmin... :P

torstai 5. tammikuuta 2012

Uusi vuosi, uudet tavoitteet

Ajattelin uuden vuoden kunniaksi hieman kirjata ylös, mitä olisi kiva saada poikien kanssa aikaiseksi tänä vuonna.

Faro
-Välttyä kilpirauhaslääkitykseltä edelleen
-Saada vähän lihaa luiden ympärille
-Kilpailla agilityssä entiseen malliin ja tuloksellisesti mahdollisimman paljon nollatuloksia. Jos nyt viittä pitäis ehdottomana alarajana.
-Jos lihominen onnistuu, niin harkinnan mukaan voisi käydä näyttelykehässä, jolloin tavoitteena EH.

Figo
-Lonkkien, kyynärien, silmien ja polvien toteaminen terveiksi
-Näyttelystä ERI
-Agilityssä virallisen kilpailu-uran aloittaminen ja kakkosluokkaan nousu
-Tokossa/tottiksessa tokon alokasluokan taidot ja möllitokoihin osallistuminen. Yksittäisistä liikkeistä erityisesti kiitettävä seuraaminen ja varma paikallamakuu. Niin hyvät, kun mun taidoilla vaan pystyy. Lisäksi avoimen luokan ja pk-tottiksen liikkeiden treenaaminen.
-Jäljessä en osaa asettaa tarkempia tavoitteita, koska laji on mullekin vielä niin uusi. Edistyminen joka tapauksessa tältä alkeistasolta. Osallistuminen maastokoulutuksiin mahdollisuuksien mukaan.
-Mahdollisesti MH-kuvauksen suorittaminen.

Katsotaan keksinkö muuta, mut aloitetaan nyt ainakin nämä mielessä...